< Psalmien 77 >
1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
I KIN likwirki ngil ai ong Kot, ong Kot, me i pan likwir ong, o i me kotin mangi ia.
2 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
Ni ai ansau apwal, i kin rapaki Ieowa; ni pong pa i kin u wei o sota kin dukedi, pwe ngen i sota kak insenemaula.
3 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. (Sela)
Ni ai tamanda Kot, i kin asengokida, ni ai madamadaua, ngen i kin luetala. (Sela)
4 Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
Kom kin kotin kolekol por en mas ai, pwe ira en papat; ngai inen en luet, solar itar ong lokaia.
5 Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
I kin lamelame duen ran en mas akan, duen par akan me samalar.
6 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:
Ni pong i kin lamelame duen ai kasang arp, o mongiong i kin madamadaua; ngen i kin raparapaki.
7 Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
Kalelapok, Ieowa pan kotin ongiong kokolata, o a sota pan kotin maki ong?
8 Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
A kalangan roselar melel, o a inau imwisokalar kokolata?
9 Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? (Sela)
Kot kotin malielar a mak ong kit, o a karirikilar ongiong a kalangan? (Sela)
10 Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.
Ari so, i indadar: Mepukat me mau ong ia; pali maun en lim en me Lapalap pan kak dorela meakaros.
11 Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.
I me i kin taman kida wiawian Ieowa; melel i kin tamanda omui manaman akan sang mas o,
12 Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.
O madamadaua duen omui wiawia kan karos, o kilekilang duen omui dodok.
13 Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?
Maing Kot, al omui me pung. Ia wasa amen Kot manaman mia dueta Kaun o?
14 Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.
Komui ta Kot me kin wia manaman akan. Komui kotin kasansaledar omui manaman nan pung en wei kan.
15 Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. (Sela)
Komui kotin dore kila sapwilim omui kan omui manaman, iei seri en Iakop o Iosep akan. (Sela)
16 Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.
Pil akan ariri komui, Maing Kot, pil akan ariri komui, rap masapwekadar, o wasa lol rererdar.
17 Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.
Tapok kalaimun akan kamoredier pil, tapok kan wiadar nansapwe, o liol piripir sili.
18 Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
Nansapwe wiauier nanlang; sapwilim omui liol akan kamaraini sappa; sappa mokieda o rerer.
19 Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.
Al omui mi nan madau, al omui tätik nan pil kalaimun akan, o sota me kaan aluwilu omui.
20 Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.
Kom kotin kalua sapwilim omui kan dueta pwin eu ren Moses o Aron.