Psalmien 77

1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.

Dem Musikmeister, nach Jeduthun. Von Asaph. Ein Psalm. Meine Stimme erhebe sich zu Gott, und ich will schreien, meine Stimme erhebe sich zu Gott, daß er auf mich höre.

2 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.

In der Zeit meiner Not suche ich den Herrn: meine Hand ist des nachts ausgestreckt und ermattet nicht; meine Seele will sich nicht trösten lassen.

3 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. (Sela)

Ich gedenke an Gott und seufze; ich sinne nach, und es verzagt mein Geist. (Sela)

4 Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.

Du hältst meine Augenlider wach; ich bin voller Unruhe und kann nicht reden.

5 Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.

Ich überdenke die Tage der Vorzeit, die längst entschwundenen Jahre.

6 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:

Ich gedenke in der Nacht meines Saitenspiels, sinne in meinem Herzen, und es forscht mein Geist:

7 Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?

Will denn der Herr auf ewig verstoßen und keine Gnade mehr erzeigen?

8 Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?

Ist's denn für immer mit seiner Gnade zu Ende, gar aus mit seiner Treue auf alle Geschlechter?

9 Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? (Sela)

Hat denn Gott vergessen, gnädig zu sein, oder im Zorn sein Erbarmen verschlossen? (Sela)

10 Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.

Und ich sprach: Das ist mein Leiden, daß die Rechte des Höchsten sich geändert hat.

11 Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.

Ich gedenke der Thaten Jah's; ja, ich gedenke deines wunderbaren Thuns in der Vorzeit.

12 Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.

Ich will nachdenken über all' dein Thun und über deine großen Thaten sinnen.

13 Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?

Gott, erhaben ist dein Weg! Wer ist ein großer Gott wie Gott?

14 Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.

Du bist der rechte Gott, thust Wunder; du hast unter den Völkern deine Macht kund werden lassen.

15 Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. (Sela)

Mit mächtigem Arm hast du dein Volk erlöst, die Söhne Jakobs und Josephs. (Sela)

16 Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.

Da dich die Wasser sahen, Gott, da dich die Wasser sahen, bebten sie, und es zitterten die Fluten.

17 Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.

In den Strömen ergoß sich das dichte Gewölk; die Wolken donnerten, und es fuhren einher deine Pfeile.

18 Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.

Dein Donner erschallte im Wirbelwind; Blitze erleuchteten den Erdkreis, es zitterte und erbebte die Erde.

19 Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.

Durchs Meer ging dein Weg, und dein Pfad durch große Wasser, und deine Spuren waren nicht zu erkennen.

20 Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.

Du führtest dein Volk wie Schafe durch Mose und Aaron.