Psalmien 77

1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.

Au chef des chantres. D’après Jeduthun. Psaume d’Asaph. Ma voix s’élève à Dieu, et je crie; Ma voix s’élève à Dieu, et il m’écoutera.

2 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.

Au jour de ma détresse, je cherche le Seigneur; La nuit, mes mains sont étendues sans se lasser; Mon âme refuse toute consolation.

3 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. (Sela)

Je me souviens de Dieu, et je gémis; Je médite, et mon esprit est abattu. (Pause)

4 Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.

Tu tiens mes paupières en éveil; Et, dans mon trouble, je ne puis parler.

5 Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.

Je pense aux jours anciens, Aux années d’autrefois.

6 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:

Je pense à mes cantiques pendant la nuit, Je fais des réflexions au-dedans de mon cœur, Et mon esprit médite.

7 Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?

Le Seigneur rejettera-t-il pour toujours? Ne sera-t-il plus favorable?

8 Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?

Sa bonté est-elle à jamais épuisée? Sa parole est-elle anéantie pour l’éternité?

9 Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? (Sela)

Dieu a-t-il oublié d’avoir compassion? A-t-il, dans sa colère, retiré sa miséricorde? (Pause)

10 Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.

Je dis: Ce qui fait ma souffrance, C’est que la droite du Très-Haut n’est plus la même…

11 Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.

Je rappellerai les œuvres de l’Éternel, Car je me souviens de tes merveilles d’autrefois;

12 Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.

Je parlerai de toutes tes œuvres, Je raconterai tes hauts faits.

13 Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?

O Dieu! Tes voies sont saintes; Quel dieu est grand comme Dieu?

14 Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.

Tu es le Dieu qui fait des prodiges; Tu as manifesté parmi les peuples ta puissance.

15 Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. (Sela)

Par ton bras tu as délivré ton peuple, Les fils de Jacob et de Joseph. (Pause)

16 Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.

Les eaux t’ont vu, ô Dieu! Les eaux t’ont vu, elles ont tremblé; Les abîmes se sont émus.

17 Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.

Les nuages versèrent de l’eau par torrents, Le tonnerre retentit dans les nues, Et tes flèches volèrent de toutes parts.

18 Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.

Ton tonnerre éclata dans le tourbillon, Les éclairs illuminèrent le monde; La terre s’émut et trembla.

19 Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.

Tu te frayas un chemin par la mer, Un sentier par les grandes eaux, Et tes traces ne furent plus reconnues.

20 Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.

Tu as conduit ton peuple comme un troupeau, Par la main de Moïse et d’Aaron.