Psalmien 77
1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
To the chief Musician, to Jeduthun, A Psalm of Asaph. I cried unto God with my voice, [even] unto God with my voice; and he gave ear unto me.
2 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
In the day of my trouble I sought the Lord: my sore ran in the night, and ceased not: my soul refused to be comforted.
3 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. (Sela)
I remembered God, and was troubled: I complained, and my spirit was overwhelmed. (Selah)
4 Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
Thou holdest mine eyes waking: I am so troubled that I cannot speak.
5 Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
I have considered the days of old, the years of ancient times.
6 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:
I call to remembrance my song in the night: I commune with mine own heart: and my spirit made diligent search.
7 Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
Will the Lord cast off for ever? and will he be favourable no more?
8 Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
Is his mercy clean gone for ever? doth [his] promise fail for evermore?
9 Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? (Sela)
Hath God forgotten to be gracious? hath he in anger shut up his tender mercies? (Selah)
10 Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.
And I said, This [is] my infirmity: [but I will remember] the years of the right hand of the most High.
11 Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.
I will remember the works of the LORD: surely I will remember thy wonders of old.
12 Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.
I will meditate also of all thy work, and talk of thy doings.
13 Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?
Thy way, O God, [is] in the sanctuary: who [is so] great a God as [our] God?
14 Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.
Thou [art] the God that doest wonders: thou hast declared thy strength among the people.
15 Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. (Sela)
Thou hast with [thine] arm redeemed thy people, the sons of Jacob and Joseph. (Selah)
16 Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.
The waters saw thee, O God, the waters saw thee; they were afraid: the depths also were troubled.
17 Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.
The clouds poured out water: the skies sent out a sound: thine arrows also went abroad.
18 Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
The voice of thy thunder [was] in the heaven: the lightnings lightened the world: the earth trembled and shook.
19 Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.
Thy way [is] in the sea, and thy path in the great waters, and thy footsteps are not known.
20 Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.
Thou leddest thy people like a flock by the hand of Moses and Aaron.
