< Psalmien 75 >
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu. Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.
Tebi, oh Bog, dajemo zahvaljevanje, tebi dajemo zahvaljevanje, kajti tvoja čudovita dela oznanjajo, da je tvoje ime blizu.
2 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.
Ko bom sprejel skupnost, bom sodil iskreno.
3 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." (Sela)
Zemlja in vsi njeni prebivalci se raztapljajo, jaz podpiram njene stebre. (Sela)
4 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.
Bedakom sem rekel: »Ne ravnajte nespametno« in zlobnim: »Ne dvigajte roga.
5 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."
Svojega roga ne dvigajte visoko gor. Ne govorite s trdim vratom.«
6 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,
Kajti povišanje ne prihaja niti od vzhoda niti od zahoda niti od juga.
7 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.
Toda Bog je sodnik, odstavlja enega in postavlja drugega.
8 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.
Kajti v Gospodovi roki je čaša in vino je rdeče, polno mešanice; in izliva iz istega, toda te droži bodo vsi zlobneži zemlje izželi in jih popili.
9 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
Toda jaz bom razglašal na veke, prepeval bom hvalnice Jakobovemu Bogu.
10 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.
Tudi vse rogove zlobnih bom odrezal; toda rogovi pravičnih bodo povišani.