Psalmien 75

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu. Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.

In finem, Ne corrumpas, Psalmus Cantici Asaph. Confitebimur tibi Deus: confitebimur, et invocabimus nomen tuum. Narrabimus mirabilia tua:

2 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.

cum accepero tempus, ego iustitias iudicabo.

3 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." (Sela)

Liquefacta est terra, et omnes qui habitant in ea: ego confirmavi columnas eius.

4 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.

Dixi iniquis: Nolite inique agere: et delinquentibus: Nolite exaltare cornu:

5 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."

Nolite extollere in altum cornu vestrum: nolite loqui adversus Deum iniquitatem.

6 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,

Quia neque ab Oriente, neque ab Occidente, neque a desertis montibus:

7 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.

quoniam Deus iudex est. Hunc humiliat, et hunc exaltat:

8 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.

quia calix in manu Domini vini meri plenus misto. Et inclinavit ex hoc in hoc: verumtamen fæx eius non est exinanita: bibent omnes peccatores terræ.

9 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.

Ego autem annunciabo in sæculum: cantabo Deo Iacob.

10 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.

Et omnia cornua peccatorum confringam: et exaltabuntur cornua iusti.