Psalmien 75

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu. Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.

Þökk sé þér Drottinn! Máttarverk þín staðfesta umhyggju þína.

2 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.

„Já, “svarar Drottinn, „og þegar stundin er komin mun ég refsa öllum illgjörðamönnum!

3 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." (Sela)

Þótt jörðin nötri og íbúar hennar skjálfi af ótta, eru undirstöður hennar traustar, enda verk handa minna!“

4 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.

Ég sagði hinum hrokafullu að láta af drambi sínu og illmennunum að hætta sínum ögrandi augnagotum,

5 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."

að láta af þrjósku og hroka.

6 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,

Velgengni og völd getur enginn þakkað sér sjálfum,

7 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.

allt eru það gjafir frá Guði. Hann upphefur einn, en niðurlægir annan.

8 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.

Drottinn heldur á bikar fullum af freyðandi víni – það er dómurinn gegn illmennum heimsins. Þau skulu drekka hann í botn!

9 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.

En ég mun vegsama Guð um aldur og ævi.

10 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.

Styrkur hinna óguðlegu verður að engu, en réttlátir skulu ríkja með reisn.