Psalmien 75

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu. Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.

Auf den Siegesspender, ein Kunstgesang; ein Lied, von Asaph, ein Gesang. Wir danken, Gott; wir danken Dir. Die Deinem Namen nahestehen, künden Deine Wundertaten.

2 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.

"Wenn ich mir auch schon Zeit vergönne, ich richte dennoch nach dem Rechte.

3 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." (Sela)

Wenn auch die Erde bebt und was drauf wohnt, ich stelle ihre Pfeiler wieder fest.

4 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.

Ich spreche zu den Rasenden: 'Rast nicht!' und zu den Frevlern:

5 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."

'Pocht nicht auf eure Stärke!' - Pocht nicht so stark auf eure Stärke, und redet nicht aus frecher Kehle!"

6 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,

Denn nicht von Ost und nicht von West, nicht von der Wüste her kommt Widerstand,

7 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.

wenn Gott sich zum Gericht erhebt und hier erniedrigt, dort erhöht.

8 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.

Der Herr hat einen Becher in der Hand, voll stark gewürzten Weines. Er schenkt ihn aus; der Erde Frevler alle müssen trinken und die Hefe selbst noch schlürfen.

9 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.

Ich aber juble immerdarund preise Jakobs Gott.

10 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.

Der Frevler Macht zerbreche ich vollständig, auf daß der Frommen Macht sich hebe.