< Psalmien 75 >

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu. Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.
(Til Sangmesteren. Al-tasjhet. En Salme af Asaf. En sang.) Vi takker dig, Gud, vi takker dig; de, der påkalder dit Navn, fortæller dine Undere.
2 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.
"Selv om jeg udsætter Sagen, dømmer jeg dog med Retfærd;
3 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." (Sela)
vakler end Jorden og alle, som bor derpå, har jeg dog grundfæstet dens Støtter." (Sela)
4 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.
Til Dårerne siger jeg: "Vær ej Dårer!" og til de gudløse: "Løft ej Hornet,
5 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."
løft ikke eders Horn mod Himlen, tal ikke med knejsende Nakke!"
6 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,
Thi hverken fra Øst eller Vest kommer Hjælp, ej heller fra Ørk eller Bjerge.
7 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.
Nej, den, som dømmer, er Gud, han nedbøjer en, ophøjer en anden.
8 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.
Thi i HERRENs Hånd er et Bæger med skummende, krydet Vin. han skænker i for een efter een, selv Bærmen drikker de ud; alle Jordens gudløse drikker.
9 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
Men jeg skal juble evindelig, lovsynge Jakobs Gud;
10 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.
alle de gudløses Horn stødes af, de retfærdiges Horn skal knejse!

< Psalmien 75 >