Psalmien 74
1 Aasafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi, miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan?
“A Maskil of Assaph.” Why, O God, hast thou cast us off for ever? why will thy anger smoke against the flock of thy pasture?
2 Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.
Remember thy congregation, which thou didst acquire of old; which thou didst redeem as the tribe of thy inheritance: this mount Zion, whereon thou hast dwelt.
3 Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille. Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.
Lift up thy steps unto the perpetual heaps of ruins: the enemy hath ill-used every thing in the sanctuary.
4 Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi, he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne.
Thy adversaries have roared in the midst of thy places of assembly: they have set up their signs for signs.
5 Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä kirveitä heilutettu korkealle.
[The enemy] is known as one that lifteth up high axes against the thickets of a forest.
6 Niin he löivät kaikki sen veistokset kirveillä ja nuijilla rikki.
And now they hew in pieces the carved work thereof altogether with hatchets and hammers.
7 He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun nimesi asumuksen.
They have set on fire thy sanctuary; to the ground have they profaned the dwelling-place of thy name.
8 He sanoivat sydämessään: "Me hävitämme heidät kaikki tyynni". He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.
They have said in their heart, We will oppress them altogether: they have burnt up all the places of assembly of God in the land.
9 Merkkejämme me emme näe, ei ole enää profeettaa, eikä ole joukossamme ketään, joka tietäisi, kuinka kauan-.
Our signs do we not see: there is no more any prophet: and there is no one among us that knoweth how long.
10 Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata, vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta?
How long, O God, shall the adversary utter defiance? shall the enemy blaspheme thy name for ever?
11 Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi? Vedä se povestasi ja hävitä heidät.
Why withdrawest thou thy hand, and thy right hand? [draw it] out of thy bosom—exterminate [them];
12 Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä.
Since [thou] God art my King from olden days, working salvation in the midst of the earth.
13 Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä.
It was thou that didst divide by thy strength the sea: thou brokest in pieces the heads of the crocodiles on the waters.
14 Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.
Thou didst crush the heads of leviathan, and gavest them as food to the people inhabiting the wilderness.
15 Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron, sinä kuivasit väkevät virrat.
Thou didst cleave fountain and stream: thou didst dry up ever-flowing rivers.
16 Sinun on päivä, sinun on yö, sinä valmistit valon ja auringon.
Thine is the day and thine is the night: it is thou who hast prepared the luminary and the sun.
17 Sinä määräsit kaikki maan rajat, sinä asetit kesän ja talven.
It is thou who hast set up all the boundaries of the earth: summer and winter—thou thyself hast formed them.
18 Niin muista tämä: vihollinen herjaa Herraa, houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi.
Remember this, that the enemy hath defied the Lord, and that a worthless foolish people have blasphemed thy name.
19 Älä anna pedolle alttiiksi metsäkyyhkysesi sielua, älä iäksi unhota kurjiesi elämää.
Oh give not up unto the multitude of enemies the soul of thy turtle-dove: the congregation of thy afflicted do not thou forget for ever.
20 Katso liittoasi. Sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä.
Look unto the covenant; for the dark places of the earth are full of habitations of violence.
21 Älä salli sorretun kääntyä häväistynä takaisin. Kurja ja köyhä saakoot ylistää sinun nimeäsi.
Oh let not the oppressed return confounded: let the poor and needy praise thy name.
22 Nouse, Jumala, aja asiasi. Muista, miten houkat herjaavat sinua kaiken aikaa.
Arise, O God, plead thy own cause: remember thy defiance from the worthless fool all the day.
23 Älä unhota vihollistesi huutoa, älä vastustajaisi melua, joka kohoaa lakkaamatta.
Forget not the voice of thy adversaries: the tumult of those that rise up against thee ascendeth continually.
