Psalmien 74
1 Aasafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi, miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan?
Understanding for Asaph. O God, why hast thou cast us off unto the end: why is thy wrath enkindled against the sheep of thy pasture?
2 Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.
Remember thy congregation, which thou hast possessed from the beginning. The sceptre of thy inheritance which thou hast redeemed: mount Sion in which thou hast dwelt.
3 Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille. Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.
Lift up thy hands against their pride unto the end; see what things the enemy hath done wickedly in the sanctuary.
4 Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi, he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne.
And they that hate thee have made their boasts, in the midst of thy solemnity. They have set up their ensigns for signs,
5 Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä kirveitä heilutettu korkealle.
And they knew not both in the going out and on the highest top. As with axes in a wood of trees,
6 Niin he löivät kaikki sen veistokset kirveillä ja nuijilla rikki.
They have cut down at once the gates thereof, with axe and hatchet they have brought it down.
7 He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun nimesi asumuksen.
They have set fire to thy sanctuary: they have defiled the dwelling place of thy name on the earth.
8 He sanoivat sydämessään: "Me hävitämme heidät kaikki tyynni". He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.
They said in their heart, the whole kindred of them together: Let us abolish all the festival days of God from the land.
9 Merkkejämme me emme näe, ei ole enää profeettaa, eikä ole joukossamme ketään, joka tietäisi, kuinka kauan-.
Our signs we have not seen, there is now no prophet: and he will know us no more.
10 Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata, vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta?
How long, O God, shall the enemy reproach: is the adversary to provoke thy name for ever?
11 Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi? Vedä se povestasi ja hävitä heidät.
Why dost thou turn away thy hand: and thy right hand out of the midst of thy bosom for ever?
12 Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä.
But God is our king before ages: he hath wrought salvation in the midst of the earth.
13 Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä.
Thou by thy strength didst make the sea firm: thou didst crush the heads of the dragons in the waters.
14 Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.
Thou hast broken the heads of the dragon: thou hast given him to be meat for the people of the Ethiopians.
15 Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron, sinä kuivasit väkevät virrat.
Thou hast broken up the fountains and the torrents: thou hast dried up the Ethan rivers.
16 Sinun on päivä, sinun on yö, sinä valmistit valon ja auringon.
Thine is the day, and thine is the night: thou hast made the morning light and the sun.
17 Sinä määräsit kaikki maan rajat, sinä asetit kesän ja talven.
Thou hast made all the borders of the earth: the summer and the spring were formed by thee.
18 Niin muista tämä: vihollinen herjaa Herraa, houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi.
Remember this, the enemy hath reproached the Lord: and a foolish people hath provoked thy name.
19 Älä anna pedolle alttiiksi metsäkyyhkysesi sielua, älä iäksi unhota kurjiesi elämää.
Deliver not up to beasts the souls that confess to thee: and forget not to the end the souls of thy poor.
20 Katso liittoasi. Sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä.
Have regard to thy covenant: for they that are the obscure of the earth have been filled with dwellings of iniquity.
21 Älä salli sorretun kääntyä häväistynä takaisin. Kurja ja köyhä saakoot ylistää sinun nimeäsi.
Let not the humble be turned away with confusion: the poor and needy shall praise thy name.
22 Nouse, Jumala, aja asiasi. Muista, miten houkat herjaavat sinua kaiken aikaa.
Arise, O God, judge thy own cause: remember thy reproaches with which the foolish man hath reproached thee all the day.
23 Älä unhota vihollistesi huutoa, älä vastustajaisi melua, joka kohoaa lakkaamatta.
Forget not the voices of thy enemies: the pride of them that hate thee ascendeth continually.
