< Psalmien 73 >
1 Aasafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.
Cantique d'Asaph. Oui, Dieu est bon envers Israël, envers ceux qui ont un cœur pur.
2 Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa.
Cependant mon pied fut bien près de broncher; un rien eût déroulé mes pas;
3 Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.
car j'enviais les superbes: j'avais le bonheur des impies sous les yeux.
4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.
Car ils sont exempts de douleurs jusqu'à leur mort, et leur corps est bien entretenu;
5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
ils sont en dehors des peines des mortels, et comme les humains ils ne sont point frappés.
6 Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.
Aussi, comme un collier l'orgueil les entoure, et comme un habit la violence les revêt.
7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.
L'embonpoint rend leurs yeux saillants, et les pensées de leur cœur se produisent.
8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.
Ils sont moqueurs, et parlent méchamment; de leur hauteur ils parlent d'opprimer;
9 Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.
de leur bouche ils affrontent le ciel même, et leur langue se démène sur la terre.
10 Sentähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti.
Aussi, c'est de ce côté que Son peuple se tourne; il veut aussi s'abreuver aux eaux abondantes,
11 Ja he sanovat: "Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?"
et dit: « Comment Dieu prendrait-il connaissance, et le Tout-puissant aurait-Il la science? »
12 Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.
Les voilà ces impies! et toujours tranquilles ils grossissent leurs trésors.
13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:
C'est en pure perte que je gardai mon cœur net, et que je lavai mes mains dans l'innocence;
14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.
et je fus frappé tous les jours, et chaque matin je subis ma peine.
15 Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan.
Si je disais: Je veux parler ainsi, voici, je trahirais la race de tes enfants.
16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,
Alors je réfléchis, pour me rendre compte de ces choses; c'était à mes yeux une tâche difficile,
17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.
jusqu'à ce que, pénétrant dans les sanctuaires de Dieu, je fis attention à la fin de ces hommes
18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.
Tu ne les as placés que sur un sol glissant; tu les fait tomber, et ils sont en ruine.
19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.
Comme ils sont anéantis tout à coup, emportés et détruits par une chute soudaine!
20 Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.
Tel un songe au réveil, ainsi, les réveillant, Seigneur, tu mets avec mépris leur fantôme à néant.
21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,
Quand mon cœur s'exaspérait, et que dans mes reins je sentais l'aiguillon,
22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.
alors j'étais stupide, et dans l'ignorance, j'étais disposé comme une brute envers toi.
23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.
Cependant je te demeurai toujours attaché; tu me pris par la main, par ma droite.
24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.
Par ta sagesse tu me conduiras, et enfin tu me recueilleras dans la gloire.
25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.
Qui ai-je dans les Cieux? Et auprès de toi je n'aime rien sur la terre.
26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.
Que mon cœur et ma chair soient consumés, le rocher de mon cœur et ma part, c'est Dieu, à jamais!
27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.
Car voici, ceux qui te désertent, périssent; tu détruis tous ceux qui loin de toi vont se prostituer.
28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.
Mais pour moi, être près de Dieu, c'est mon bien. Je mets ma confiance dans le Seigneur, l'Éternel, afin de pouvoir raconter toutes tes œuvres.