Psalmien 73
1 Aasafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.
Truly God is good to Israel, even to such as are of a clean heart.
2 Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa.
But as for me, my feet were almost gone; my steps had well nigh slipped.
3 Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.
For I was envious at the foolish, when I saw the prosperity of the wicked.
4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.
For there are no bands in their death: but their strength is firm.
5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
They are not in trouble as other men; neither are they plagued like other men.
6 Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.
Therefore pride compasseth them about as a chain; violence covereth them as a garment.
7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.
Their eyes stand out with fatness: they have more than heart could wish.
8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.
They are corrupt, and speak wickedly concerning oppression: they speak loftily.
9 Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.
They set their mouth against the heavens, and their tongue walketh through the earth.
10 Sentähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti.
Therefore his people return hither: and waters of a full cup are wrung out to them.
11 Ja he sanovat: "Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?"
And they say, How doth God know? and is there knowledge in the most High?
12 Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.
Behold, these are the ungodly, who prosper in the world; they increase in riches.
13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:
Verily I have cleansed my heart in vain, and washed my hands in innocency.
14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.
For all the day long have I been plagued, and chastened every morning.
15 Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan.
If I say, I will speak thus; behold, I should offend against the generation of thy children.
16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,
When I thought to know this, it was too painful for me;
17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.
Until I went into the sanctuary of God; then understood I their end.
18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.
Surely thou didst set them in slippery places: thou castedst them down into destruction.
19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.
How are they brought into desolation, as in a moment! they are utterly consumed with terrors.
20 Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.
As a dream when one awaketh; so, O Lord, when thou awakest, thou shalt despise their image.
21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,
Thus my heart was grieved, and I was pricked in my reins.
22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.
So foolish was I, and ignorant: I was as a beast before thee.
23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.
Nevertheless I am continually with thee: thou hast holden me by my right hand.
24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.
Thou shalt guide me with thy counsel, and afterward receive me to glory.
25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.
Whom have I in heaven but thee? and there is none upon earth that I desire beside thee.
26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.
My flesh and my heart faileth: but God is the strength of my heart, and my portion for ever.
27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.
For, lo, they that are far from thee shall perish: thou hast destroyed all them that go a whoring from thee.
28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.
But it is good for me to draw near to God: I have put my trust in the Lord Yhwh, that I may declare all thy works.
