Psalmien 73
1 Aasafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.
Psalam. Asafov Kako je dobar Bog čestitima, Bog onima koji su čista srca!
2 Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa.
A meni umalo noge ne posrnuše, zamalo koraci ne okliznuše,
3 Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.
jer zločincima zavidjeh motreći sreću grešnika.
4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.
Nikakvu patnju ne snose, pretilo je tijelo njihovo.
5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
Ne žive u mukama smrtnika, ljudske ih nevolje ne biju.
6 Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.
Stoga je oholost ogrlica vratu njihovu, a nasilje haljina koja ih pokriva.
7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.
Iz pretila srca izlazi opakost njihova, srca im se prelijevaju ispraznim tlapnjama.
8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.
Podsmjehuju se i zlobno govore, nasiljem prijete odozgo.
9 Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.
Ustima na nebo nasrću, a jezik se njihov obara na zemlju.
10 Sentähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti.
Zato moj narod za njima leti i srče obilne vode
11 Ja he sanovat: "Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?"
pa veli: “Kako da dozna Bog? Spoznaje li Svevišnji?”
12 Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.
Eto, takvi su grešnici: uvijek spokojni, bogatstvo zgrću.
13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:
Jesam li, dakle, samo ja uzalud čuvao srce čisto i u nedužnosti prao ruke
14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.
kad sam primao udarce svaki dan i kaznu jutro za jutrom?
15 Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan.
Da sam kazao: “Govorit ću kao i oni”, izdao bih rod sinova tvojih.
16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,
Promišljah tada da bih spoznao: al' mi se učini mučno u očima mojim
17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.
sve dok ne nađoh ulaz u Božje svetinje pa prozreh kakav im je svršetak.
18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.
Zaista, na klizavu stazu ti ih postavljaš, u propast ih obaraš.
19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.
Kako učas propadoše, nestaše, užas ih izjede!
20 Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.
Kao što čovjek prezire san kad se probudi, tako ćeš, Gospode, prezreti lik im kada ustaneš.
21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,
Kad mi duša bijaše ojađena, a bubrezi probodeni,
22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.
bezumnik bijah bez razbora, k'o živinče pred tobom.
23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.
Al' ću odsad uvijek biti s tobom, jer ti prihvati desnicu moju:
24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.
vodit ćeš me po naumu svojem da me zatim uzmeš u slavu svoju.
25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.
Koga ja imam u nebu osim tebe? Kad sam s tobom, ne veselim se zemlji.
26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.
Malaksalo mi tijelo i srce: okrilje srca moga, i baštino moja, o Bože, dovijeka!
27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.
Doista, propast će oni koji se udaljuju od tebe, istrebljuješ svakog tko ti se iznevjeri.
28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.
A meni je milina biti u Božjoj blizini, imati sklonište svoje u Jahvi. Pripovijedat ću sva tvoja djela na vratima Kćeri sionske.
