Psalmien 72
1 Salomon virsi. Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle.
Av Salomo. Gud, giv åt konungen dina rätter och din rättfärdighet åt konungasonen.
2 Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti ja sinun kurjiasi oikeuden mukaan.
Han döme ditt folk med rättfärdighet och dina betryckta med rätt.
3 Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat, vanhurskauden voimasta.
Bergen bäre frid åt folket, så ock höjderna, genom rättfärdighet.
4 Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan.
Han skaffe rätt åt de betryckta i folket, han frälse de fattiga och krosse förtryckaren.
5 Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen.
Dig frukte man, så länge solen varar, och så länge månen skiner, från släkte till släkte.
6 Hän olkoon niinkuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niinkuin sadekuuro, joka kostuttaa maan.
Han vare lik regnet som faller på ängen, lik en regnskur som vattnar jorden.
7 Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole.
I hans dagar blomstre den rättfärdige, och stor frid råde, till dess ingen måne mer finnes.
8 Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka.
Må han härska från hav till hav och ifrån floden intill jordens ändar.
9 Hänen edessänsä erämaan asujat polvistuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua.
För honom buge sig öknens inbyggare, och hans fiender slicke stoftet.
10 Tarsiin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat veroa maksavat.
Konungarna från Tarsis och havsländerna hembäre skänker, konungarna av Saba och Seba bäre fram gåvor.
11 Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä.
Ja, alla konungar falle ned för honom, alla hedningar tjäne honom.
12 Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole.
Ty han skall rädda den fattige som ropar och den betryckte och den som ingen hjälpare har.
13 Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun.
Han skall vara mild mot den arme och fattige; de fattigas själar skall han frälsa.
14 Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.
Ifrån förtryck och våld skall han förlossa deras själ, och deras blod skall aktas dyrt i hans ögon.
15 Hän eläköön, ja hänelle tuotakoon Saban kultaa; hänen puolestansa rukoiltakoon alati, ja siunattakoon häntä lakkaamatta.
Må han leva; må man föra till honom guld från Saba. Ständigt bedje man för honom, alltid välsigne man honom.
16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta.
Ymnigt växe säden i landet, ända till bergens topp; dess frukt må susa likasom Libanons skog; och folk blomstre upp i städerna såsom örter på marken.
17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot, ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.
Hans namn förblive evinnerligen; så länge solen skiner, fortplante sig hans namn. Och i honom välsigne man sig; alla hedningar prise honom säll.
18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.
Lovad vare HERREN Gud, Israels Gud, som allena gör under!
19 Kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Amen, amen.
Och lovat vare hans härliga namn evinnerligen, och hela jorden vare full av hans ära! Amen, Amen.
20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.
Slut på Davids, Isais sons, böner. Se Välsigna sig i Ordförkl.
