Psalmien 72
1 Salomon virsi. Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle.
Psalmus, In Salomonem.
2 Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti ja sinun kurjiasi oikeuden mukaan.
Deus iudicium tuum regi da: et iustitiam tuam filio regis: Iudicare populum tuum in iustitia, et pauperes tuos in iudicio.
3 Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat, vanhurskauden voimasta.
Suscipiant montes pacem populo: et colles iustitiam.
4 Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan.
Iudicabit pauperes populi, et salvos faciet filios pauperum: et humiliabit calumniatorem.
5 Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen.
Et permanebit cum Sole, et ante Lunam, in generatione et generationem.
6 Hän olkoon niinkuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niinkuin sadekuuro, joka kostuttaa maan.
Descendet sicut pluvia in vellus: et sicut stillicidia stillantia super terram.
7 Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole.
Orietur in diebus eius iustitia, et abundantia pacis: donec auferatur luna.
8 Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka.
Et dominabitur a mari usque ad mare: et a flumine usque ad terminos orbis terrarum.
9 Hänen edessänsä erämaan asujat polvistuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua.
Coram illo procident Æthiopes: et inimici eius terram lingent.
10 Tarsiin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat veroa maksavat.
Reges Tharsis, et insulæ munera offerent: reges Arabum, et Saba dona adducent:
11 Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä.
Et adorabunt eum omnes reges terræ: omnes gentes servient ei:
12 Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole.
Quia liberabit pauperem a potente: et pauperem, cui non erat adiutor.
13 Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun.
Parcet pauperi et inopi: et animas pauperum salvas faciet.
14 Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.
Ex usuris et iniquitate redimet animas eorum: et honorabile nomen eorum coram illo.
15 Hän eläköön, ja hänelle tuotakoon Saban kultaa; hänen puolestansa rukoiltakoon alati, ja siunattakoon häntä lakkaamatta.
Et vivet, et dabitur ei de auro Arabiæ, et adorabunt de ipso semper: tota die benedicent ei.
16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta.
Et erit firmamentum in terra in summis montium, superextolletur super Libanum fructus eius: et florebunt de civitate sicut fœnum terræ.
17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot, ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.
Sit nomen eius benedictum in sæcula: ante Solem permanet nomen eius. Et benedicentur in ipso omnes tribus terræ: omnes gentes magnificabunt eum.
18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.
Benedictus Dominus Deus Israel, qui facit mirabilia solus:
19 Kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Amen, amen.
Et benedictum nomen maiestatis eius in æternum: et replebitur maiestate eius omnis terra: fiat, fiat.
20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.
Defecerunt laudes David filii Iesse.
