Psalmien 72

1 Salomon virsi. Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle.

Anumzamoka fatgoma huno refkoma hu' avu'ava zana kini nera neminka, fatgo kavukva zanka'a kini ne'mofo nemofona amio.

2 Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti ja sinun kurjiasi oikeuden mukaan.

Fatgo avu'ava huno vaheka'a refko hunezmanteno, zamunte omne vahera fatgo avu'ava hunezmanteno kegava huzmantesie.

3 Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat, vanhurskauden voimasta.

Ranra agonaramimo'za knare huno manifru hu nomani'za avre'za vahetera ne-enageno, neone agonaramimo'za fatgo avu'ava zamofona nena raga'a rentegahaze.

4 Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan.

Zamunte omane vahera zamahonekeno, maka zanku'ma upa'ma nehaza vahe'mokizimi mofavreramina zamagu nevazino, vahe'ma ha'ma renezmantaza vahera zamazeri haviza hugahie.

5 Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen.

Zagema reno nevanigeno ikamo'ma remsa nehanire, fore'ma hu anante anante'ma hu'za vanaza vahe'mo'za korora hunegante'za monora hugante vava hu'za vanaze.

6 Hän olkoon niinkuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niinkuin sadekuuro, joka kostuttaa maan.

Hagi kini ne'mo'ma vahe'ma kegavama hania avu'ava zamo'a, menima apri'nea apepate'ma ko'ma runteankna nehuno, mopafima atako'ma runteankna hugahie.

7 Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole.

Kini ne'mo'ma kegavama hania kna'afina, Anumzamofoma amage'manentaza vahe'mo'za mani'za zmifina knare hu'za hagegahaze. Ikamo'ma remsama nehanifima maka'zama hanaza zamo'a, knare zanke huno tretre hanie.

8 Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka.

Hagi mago hagerinteti'ma vuno mago hagerintema vanigeno, Yufretisi tinteti'ma vuno, mopa atumparegama vuno e'noma haniana, ana kini ne'mo miko vahera kegava hanie.

9 Hänen edessänsä erämaan asujat polvistuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua.

Hanki hagage kokampima nemaniza vahe'mo'za agrite zmarena emere'za kepri nehanageno, ha' vahe'aramimo'za zamavugosaregati avuga masene'za kugusopa negahaze.

10 Tarsiin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat veroa maksavat.

Hanki Tasisi kumate kini vahe'mo'zane, hageri amu'nompima nemaniza vahe'mo'zanena takisi zagoa eri'za kini nera eme amigahaze. Ana nehanageno Seba kumate kini ne, Seba'enena ana hu'za musezana eri'za kini nera eme amigahaze.

11 Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä.

Maka kini vahe'mo'za agrite kepri hunentesageno, maka kokankoka vahe'mo'za agri eri'za erintegahaze.

12 Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole.

Na'ankure zamunte omne vahe'mo'zama krafagema nehanageno'a, agra antahizmino zamagu vazigahie. Vahe'mo'za zamazeri havizama nehazage'zama, vahe'mo'zama zamazama nosaza vahera, agra zamaza hugahie.

13 Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun.

Zamunte omne vaheku'ene maka zanku'ma upama nehaza vahekura agra asunku hunezmanteno zamagu' vazi'nige'za ofrigahaze.

14 Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.

Vahe'mo'zama knama zami'za zamazeri haviza nehu'za, ha'ma rezmantaza vahera zamahokeno zamagu vazigahie. Na'ankure agri avurera vahera raza mani'naze.

15 Hän eläköön, ja hänelle tuotakoon Saban kultaa; hänen puolestansa rukoiltakoon alati, ja siunattakoon häntä lakkaamatta.

Kini ne'moka zazate manigahane! Seba kumateti golia eri'za kagri eme kamisaze. Maka zupa kagrikura nunamuna hunegante'za, asomu kea hugantesaze.

16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta.

Ama mopafina witimo'a rama'a nehanigeno, agonafinena witimo'a hageno, marerino umase emase hanie. Lebanoni zafaramimo'ma nehiaza huno zafa ragamo'a knare huno renentenigeno, ran kumapima nemaniza vahe'mofo nomani'zamo'a tra'zama hageno tretre hiankna huno, knare'za huno afovage huno tretre hugahie.

17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot, ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.

Hanki kini ne'mofo agimo'a mevava huno nevina, zagemo'ma me'neno'ma remsama huno vania kna'afina kini ne'mofo agia erisga hugahaze. Anumzamo'ma agri'ma asomu'ma hunte'neankna huno maka ama mopafi vahera asomura hunezmantesige'za nege'za ana nera husga huntesaze.

18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.

Ra Anumzana Israeli vahe Anumzamofona agi'a ahentesga hanune. Agrake'za knare huno mareri agatere avu'ava zana erifore nehie.

19 Kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Amen, amen.

Ra Anumzamofona hihamu masa'ane agi'a ahentesga huvava hanune! Hankavenentake masa'amo'a maka ama mopafina remsa hanie! Tamage! Anazana fore hanie.

20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.

Jesi nemofo Deviti nunamumo'a amare eme vagare'ne.