Psalmien 72
1 Salomon virsi. Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle.
[Für [O. von] Salomo.] O Gott, gib dem Könige deine Gerichte, [O. Rechte, Urteile] und deine Gerechtigkeit dem Sohne des Königs!
2 Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti ja sinun kurjiasi oikeuden mukaan.
Er wird dein Volk richten in Gerechtigkeit, und deine Elenden nach Recht.
3 Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat, vanhurskauden voimasta.
Es werden dem Volke Frieden [O. Wohlfahrt] tragen die Berge und die Hügel durch Gerechtigkeit.
4 Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan.
Er wird Recht schaffen den Elenden des Volkes; er wird retten die Kinder des Armen, und den Bedrücker wird er zertreten.
5 Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen.
Man wird dich fürchten von Geschlecht zu Geschlecht, so lange Sonne und Mond bestehen.
6 Hän olkoon niinkuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niinkuin sadekuuro, joka kostuttaa maan.
Er wird herabkommen wie ein Regen auf die gemähte Flur, wie Regenschauer, Regengüsse auf das Land.
7 Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole.
In seinen Tagen wird der Gerechte blühen, und Fülle von Frieden [O. Wohlfahrt] wird sein, bis der Mond nicht mehr ist.
8 Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka.
Und er wird herrschen von Meer zu Meer, und vom Strome bis an die Enden der Erde. [O. des Landes]
9 Hänen edessänsä erämaan asujat polvistuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua.
Vor ihm werden sich beugen die Bewohner der Wüste, und seine Feinde werden den Staub lecken;
10 Tarsiin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat veroa maksavat.
Die Könige von Tarsis und von den Inseln werden Geschenke entrichten, es werden Abgaben darbringen die Könige von Scheba und Seba.
11 Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä.
Und alle Könige werden vor ihm niederfallen, alle Nationen ihm dienen.
12 Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole.
Denn erretten wird er den Armen, der um Hülfe ruft, und den Elenden, der [O. und den, der] keinen Helfer hat;
13 Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun.
Er wird sich erbarmen des Geringen und des Armen, und die Seelen der Armen wird er retten.
14 Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.
Von Bedrückung und Gewalttat wird er ihre Seele erlösen, und ihr Blut wird teuer sein in seinen Augen.
15 Hän eläköön, ja hänelle tuotakoon Saban kultaa; hänen puolestansa rukoiltakoon alati, ja siunattakoon häntä lakkaamatta.
Und er wird leben, und von dem Golde Schebas wird man [O. er] ihm geben; und man [O. er] wird beständig für ihn beten, den ganzen Tag ihn segnen.
16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta.
Es wird Überfluß an Getreide sein im Lande, [O. auf der Erde] auf dem Gipfel der Berge; gleich dem Libanon wird rauschen seine Frucht; und Menschen werden hervorblühen aus den Städten wie das Kraut der Erde.
17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot, ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.
Sein Name wird ewig sein; so lange die Sonne besteht, wird fortdauern sein Name; und in ihm wird man sich segnen; alle Nationen werden [O. in ihm werden sich segnen alle Nationen, sie werden usw.] ihn glücklich preisen.
18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.
Gepriesen sei Jehova, Gott, der Gott Israels, der Wunder tut, er allein!
19 Kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Amen, amen.
Und gepriesen sei sein herrlicher Name in Ewigkeit! Und die ganze Erde werde erfüllt mit seiner Herrlichkeit! Amen, ja, Amen.
20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.
Es sind zu Ende die Gebete Davids, des Sohnes Isais.
