Psalmien 72
1 Salomon virsi. Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle.
A psalm written by Solomon. O God, enable [me, ] the king [whom you appointed in Israel], to rule justly. Show/Teach me how to judge matters fairly
2 Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti ja sinun kurjiasi oikeuden mukaan.
in order that I will judge your people fairly, that I will govern your oppressed people justly.
3 Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat, vanhurskauden voimasta.
I desire that [all over the country—even] on the hills and mountains [DOU]— people will live peacefully and righteously.
4 Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan.
Help [me], your king, to defend the poor people and to rescue needy people and to defeat those who oppress them.
5 Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen.
I desire that your people will revere you as long as the moon shines, [forever].
6 Hän olkoon niinkuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niinkuin sadekuuro, joka kostuttaa maan.
I desire that my rule will [be enjoyed by the people] [SIM] like [they enjoy] rain on growing crops, like [they enjoy] showers that fall on the land.
7 Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole.
I hope/desire that people will live righteously during the years that I rule, and that my people will live peacefully and prosperously as long as the moon shines.
8 Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka.
I hope/desire that the kings [of Israel] will rule [the people] in all the area from one sea [in the east] to another [in the west], and from the [Euphrates] River to the most remote/distant places on earth.
9 Hänen edessänsä erämaan asujat polvistuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua.
I hope/desire that those who live in the desert will bow down before them, and that their enemies will throw themselves on the ground [in submission] to them.
10 Tarsiin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat veroa maksavat.
I hope/desire that the kings of Spain and of the islands [in the Mediterranean Sea] will bring (tribute money/taxes) to the kings [of Israel], and that the kings of Sheba [to the south] and of Seba [to the southwest] will bring them gifts.
11 Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä.
I hope/desire that all the [other] kings [in the world] will bow before the kings [of Israel], and that [people of] all nations will serve them.
12 Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole.
They will rescue poor people when they (cry out/plead) for help, and help those who are needy and those who have no one to help them.
13 Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun.
They will pity those who are weak and needy; he saves the people’s lives.
14 Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.
Our kings will rescue the people from being oppressed and from being treated cruelly, [because] (their lives/they) [MTY] are precious to our kings.
15 Hän eläköön, ja hänelle tuotakoon Saban kultaa; hänen puolestansa rukoiltakoon alati, ja siunattakoon häntä lakkaamatta.
I hope/desire that our kings will live a long time! I hope/desire that they will be given gold from Sheba. I desire that people will always pray for our kings and praise them all the time, [every day].
16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta.
I hope/desire that the fields will produce plenty of grain [everywhere, even] on the tops of the hills in the land where they rule, like the grain that grows [on the hills] in Lebanon. I hope/desire that the cities [in Israel] will be full of people like the fields are full of grass.
17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot, ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.
I desire that the names of our kings will never be forgotten. I hope/desire that people will remember them as long as the sun shines. I hope/desire that people of all nations will ask (God to bless them/that they will be blessed by God) just like he has blessed the kings [of Israel].
18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.
Praise Yahweh, the God whom [we] Israelis [worship]; he is the only one who does wonderful things.
19 Kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Amen, amen.
Praise him forever! I desire that (his glory will fill the whole world/people all over the world may see that he is very great) [MTY]! Amen! May it be so!
20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.
That is the end of this group of prayers/songs written by David, the son of Jesse.
