< Psalmien 72 >
1 Salomon virsi. Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle.
(Af Salomo.) Gud, giv Kongen din ret, Kongesønnen din retfærd,
2 Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti ja sinun kurjiasi oikeuden mukaan.
så han dømmer dit Folk med Retfærdighed og dine arme med Ret!
3 Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat, vanhurskauden voimasta.
Da bærer Bjerge og Høje Fred for Folket i Retfærd.
4 Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan.
De arme blandt Folket skaffer han Ret, han bringer de fattige Frelse, og han slår Voldsmanden ned.
5 Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen.
Han skal leve, så længe Solen lyser og Månen skinner, fra Slægt til Slægt.
6 Hän olkoon niinkuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niinkuin sadekuuro, joka kostuttaa maan.
Han kommer som Regn på slagne Enge, som Regnskyl, der væder Jorden;
7 Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole.
i hans dage blomstrer Retfærd, og dyb Fred råder, til Månen forgår.
8 Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka.
Fra Hav til Hav skal han herske, fra Floden til Jordens Ender;
9 Hänen edessänsä erämaan asujat polvistuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua.
hans Avindsmænd bøjer knæ for ham, og hans Fjender slikker Støvet;
10 Tarsiin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat veroa maksavat.
Konger fra Tarsis og fjerne Strande frembærer Gaver, Sabas og Sebas Konger kommer med Skat;
11 Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä.
alle Konger skal bøje sig for ham, alle Folkene være hans Tjenere.
12 Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole.
Thi han skal redde den fattige, der skriger om Hjælp, den arme, der savner en Hjælper,
13 Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun.
ynkes over ringe og fattig og frelse fattiges Sjæle;
14 Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.
han skal fri deres Sjæle fra Uret og vold, deres Blod er dyrt i hans Øjne.
15 Hän eläköön, ja hänelle tuotakoon Saban kultaa; hänen puolestansa rukoiltakoon alati, ja siunattakoon häntä lakkaamatta.
Måtte han leve og Guld fra Saba gives ham! De skal bede for ham bestandig, velsigne ham Dagen igennem.
16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta.
Korn skal der være i Overflod i Landet, på Bjergenes Top; som Libanon skal dets Afgrøde bølge og Folk spire frem af Byen som Jordens Urter.
17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot, ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.
Velsignet være hans Navn evindelig, hans Navn skal leve, mens Solen skinner. Ved ham skal man velsigne sig, alle Folk skal prise ham lykkelig!
18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.
Lovet være Gud HERREN, Israels Gud som ene gør Undergerninger,
19 Kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Amen, amen.
og lovet være hans herlige Navn evindelig; al Jorden skal fyldes af hans Herlighed. Amen, Amen!
20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.
Her ender Davids, Isajs Søns, Bønner.