Psalmien 71
1 Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun joutua häpeään iankaikkisesti.
MAIN Ieowa, i liki komui, kom der mueid on, i en jarodi kokolata.
2 Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi minun puoleeni ja auta minua.
Kom kotin dore ia la pweki omui pun, o kotin jauaja ia, o kotin kapaike don ia karon omui kan o jauaja ia.
3 Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.
Komui en koti wiala ia paipalap, waja i pan kak pitila ia anjau karoj, pwe kom kotin inauki on ia er, me kom pan dore ia la, pwe komui ai paip o ai kel.
4 Jumalani, vapauta minut jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kourista.
Ai Kot, jauaja ia jan nan pa en me doo jan Kot, o jan nan pa en me japun o weit.
5 Sillä sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani hamasta nuoruudestani.
Pwe komui kapore pa i, Main Ieowa, komui ai kel jan ni ai pulepul.
6 Sinä olet minun tukeni syntymästäni saakka, sinä päästit minut äitini kohdusta; sinua minä alati ylistän.
I liki komui jan ni ai ipwidier, o komui me kaipwi ia jan nan kaped en in ai, i pan kapina komui kokolata.
7 Monelle minä olen kuin kummitus, mutta sinä olet minun vahva suojani.
Nai dueta meakot me kapuriamui on me toto; a komui kel pa i manaman.
8 Minun suuni on täynnä sinun kiitostasi, täynnä sinun ylistystäsi kaiken päivää.
Kom kotin kadireki au ai kapin o danke on komui.
9 Älä heitä minua pois minun vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani loppuu.
Kom der kotin kaje ia la ni ai mala, o der muei jan ia ni ai pan luetala.
10 Sillä minun viholliseni puhuvat minusta; ne, jotka väijyvät minun henkeäni, neuvottelevat keskenänsä:
Pwe ai imwintiti kin palian ia ni ar lokaia, o me kin majamajan ia, kin kapakapun pena,
11 "Jumala on hänet hyljännyt; ajakaa häntä takaa ja ottakaa kiinni, sillä auttajaa ei ole".
O indinda: Kot muei janer i, komail paki o koledi i, pwe jota jauaj pa a.
12 Jumala, älä ole minusta kaukana, Jumalani, riennä minun avukseni.
Main Kot, kom der kotin doo wei jan ia, Main Kot! Kom kotin madando o jauaja ia.
13 Joutukoot häpeään ja hukkukoot ne, jotka vainoavat minun sieluani; peittäköön häpeä ja pilkka ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.
A me palian ia en namenokala o jarodi; o me rapa kin ia, pwen kame ia la, ren kadupale kidi namenok o lalaue.
14 Mutta minä odotan alati, ja yhäti minä sinua kiitän.
A i pan auiauita, o i pan kalaudela ai kapin on komui kokolata.
15 Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne.
Au ai en kaloki jili omui pun, o omui kamau pan ran karoj, me jota kak wadawad pena.
16 Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan.
I kin weweid jili ni mana en Ieowa Kaun; i pan kapina omui pun eta.
17 Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan.
Main Kot, kom kotin padaki on ia er jan ni ai pulepul, o i kaloki jili omui manaman akan jan maj kokodo lel met.
18 Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.
Main Kot, kom der kotin muei jan ia ni ai mala, pit en mon ai lao puetepuetala, lao i pan padaki on jeri en jeri kan omui wiawia o on me pan kokodo omui manaman.
19 Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan korkeuksiin, sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
Main Kot, omui pun meid ileile, kom kin wiada dodok lapalap. Main Kot, ij me rajon komui?
20 Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin.
Pwe komui kotiki on kit er kamajak laud o toto, o kom kotin pur on kamau kit ada o wai ia dado jan nan waja lol.
21 Anna minun arvoni kasvaa ja lohduta minua jälleen.
Komui pan kotin kaileile ia da, o kom pan kotin pur on kamait ia la.
22 Niin minä myös ylistän harpulla sinua, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kanteleella kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä.
I ap pan kapinaki komui kajan, pweki omui melel, ai Kot, I pan kauleki on komui arp, on komui, me Jaraui en Ijrael.
23 Minun huuleni riemuitsevat, kun minä sinulle soitan, ja myös minun sieluni, jonka sinä olet lunastanut.
Kil in au ai o nen i, me re kotin dorelar, pan pereperen o kauli on komui.
24 Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää, sillä häpeään ja pilkkaan ovat joutuneet ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.
Pil lo i pan indinda duen omui pun jan manjan lel jautik. Pwe irail, me men kawe ia la, namenokala o jarodier.
