< Psalmien 71 >
1 Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun joutua häpeään iankaikkisesti.
In thee, O LORD, do I put my trust: let me never be put to confusion.
2 Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi minun puoleeni ja auta minua.
Deliver me in thy righteousness, and cause me to escape: incline thy ear to me, and save me.
3 Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.
Be thou my strong habitation, to which I may continually resort: thou hast given commandment to save me; for thou [art] my rock and my fortress.
4 Jumalani, vapauta minut jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kourista.
Deliver me, O my God, from the hand of the wicked, from the hand of the unrighteous and cruel man.
5 Sillä sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani hamasta nuoruudestani.
For thou [art] my hope, O LORD God: [thou art] my trust from my youth.
6 Sinä olet minun tukeni syntymästäni saakka, sinä päästit minut äitini kohdusta; sinua minä alati ylistän.
By thee have I been sustained from my birth: thou art he that brought me into life: my praise [shall be] continually of thee.
7 Monelle minä olen kuin kummitus, mutta sinä olet minun vahva suojani.
I am as a wonder to many; but thou [art] my strong refuge.
8 Minun suuni on täynnä sinun kiitostasi, täynnä sinun ylistystäsi kaiken päivää.
Let my mouth be filled [with] thy praise [and with] thy honor all the day.
9 Älä heitä minua pois minun vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani loppuu.
Cast me not off in the time of old age; forsake me not when my strength faileth.
10 Sillä minun viholliseni puhuvat minusta; ne, jotka väijyvät minun henkeäni, neuvottelevat keskenänsä:
For my enemies speak against me; and they that lay wait for my soul take counsel together,
11 "Jumala on hänet hyljännyt; ajakaa häntä takaa ja ottakaa kiinni, sillä auttajaa ei ole".
Saying, God hath forsaken him: persecute and take him; for [there is] none to deliver [him].
12 Jumala, älä ole minusta kaukana, Jumalani, riennä minun avukseni.
O God, be not far from me: O my God, make haste for my help.
13 Joutukoot häpeään ja hukkukoot ne, jotka vainoavat minun sieluani; peittäköön häpeä ja pilkka ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.
Let them be confounded [and] consumed that are adversaries to my soul; let them be covered [with] reproach and dishonor that seek my hurt.
14 Mutta minä odotan alati, ja yhäti minä sinua kiitän.
But I will hope continually, and will yet praise thee more and more.
15 Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne.
My mouth shall show forth thy righteousness [and] thy salvation all the day; for I know not the numbers [thereof].
16 Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan.
I will go in the strength of the Lord GOD: I will make mention of thy righteousness, [even] of thine only.
17 Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan.
O God, thou hast taught me from my youth: and hitherto have I declared thy wondrous works.
18 Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.
Now also when I am old and gray-headed, O God, forsake me not; until I have shown thy strength to [this] generation, [and] thy power to every one [that] is to come.
19 Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan korkeuksiin, sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
Thy righteousness also, O God, [is] very high, who hast done great things: O God, who [is] like to thee!
20 Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin.
[Thou], who hast shown me great and severe troubles, wilt revive me again, and wilt bring me again from the depths of the earth.
21 Anna minun arvoni kasvaa ja lohduta minua jälleen.
Thou wilt increase my greatness, and comfort me on every side.
22 Niin minä myös ylistän harpulla sinua, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kanteleella kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä.
I will also praise thee with the psaltery, [even] thy truth, O my God: to thee will I sing with the harp, O thou Holy One of Israel.
23 Minun huuleni riemuitsevat, kun minä sinulle soitan, ja myös minun sieluni, jonka sinä olet lunastanut.
My lips shall greatly rejoice when I sing to thee; and my soul, which thou hast redeemed.
24 Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää, sillä häpeään ja pilkkaan ovat joutuneet ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.
My tongue also shall talk of thy righteousness all the day long: for they are confounded, for they are brought to shame, that seek my hurt.