Psalmien 70

1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. Jumala, riennä minua pelastamaan, riennä minun avukseni, Herra.

[Vergl. Ps. 40,14-17] [Dem Vorsänger. Von David, zum Gedächtnis.] Eile, Gott, mich zu erretten, Jehova, zu meiner Hülfe!

2 Joutukoot häpeään ja punastukoot ne, jotka minun henkeäni väijyvät; peräytykööt ja saakoot häpeän ne, jotka tahtovat minulle onnettomuutta.

Laß beschämt und mit Scham bedeckt werden, die nach meinem Leben trachten! Laß zurückweichen und zu Schanden werden, die Gefallen haben an meinem Unglück!

3 Kääntykööt takaisin häpeissänsä ne, jotka sanovat: "Kas niin, kas niin!"

Laß umkehren ob ihrer Schande, die da sagen: Haha! Haha!

4 Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; joille sinun apusi on rakas, ne sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Jumala!"

Laß fröhlich sein und in dir sich freuen alle, die dich suchen! und die deine Rettung lieben, laß stets sagen: Erhoben sei Gott!

5 Mutta minä olen kurja ja köyhä; Jumala, riennä minun tyköni. Sinä olet minun apuni ja vapauttajani; Herra, älä viivy.

Ich aber bin elend und arm; o Gott, eile zu mir! Meine Hülfe und mein Erretter bist du; Jehova, zögere nicht!