Psalmien 7
1 Daavidin virsi, jonka hän veisasi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta. Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan; pelasta minut kaikista vainoojistani ja vapahda minut,
MAIN, i kin liki komui Ieowa, ai Kot. Kom kotin jauaja ia on ai imwintiti kan karoj, o kotin dore ia la,
2 etteivät he raatelisi minua niinkuin leijona ja tempaisi pois-eikä pelastajaa olisi.
Pwe ren der dueta laien amen kol ia di o tapen ia pajan, pwe jota pil amen jaundor.
3 Herra, minun Jumalani, jos minä näin olen tehnyt, jos vääryys minun käsiäni tahraa,
Main, ai Kot, ma i wiadar mepukat, o ma pa i kat wiadar japun,
4 jos olen tehnyt pahaa niille, jotka elivät rauhassa minun kanssani, tai jos olen ryöstänyt niiltä, jotka syyttä minua ahdistivat,
O ma i depukki mejued en akai ar wiawia mau on ia, pwe I dorelar, me imwintiti on ia, ap jota karepa,
5 niin vainotkoon vihollinen minun henkeäni, saakoon minut kiinni ja polkekoon maahan minun elämäni ja painakoon minun kunniani tomuun. (Sela)
A ma jo due, ai imwintiti en kaloke ia, o kol ia di, o tiakedi maur i nani pwel, o kawela mar ai. (Jela)
6 Nouse, Herra, vihassasi. Kohoa minun vastustajaini raivoa vastaan ja heräjä avukseni sinä, joka sääsit tuomion.
Main, kom kotida ni omui onion o kotin palian makar en ai imwintiti kan, o kotin opadan ia, pwe re kotin inau kidar kapun,
7 Ympäröikööt sinua kansojen joukot, ja palaja heidän ylitsensä korkeuteen.
Pwe wei kan pan pokon don ir; o re kotin purodala pweki irail.
8 Herra tuomitsee kansat; auta minut oikeuteeni, Herra, minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.
leowa iei jaunkapun en wei kan. Main, kotin jauaja ia, duen ai pun o duen ai lelapok!
9 Loppukoon jumalattomain pahuus, ja vahvista vanhurskaita. Sillä sinä, joka tutkit sydämet ja munaskuut, olet vanhurskas Jumala.
Re kotin kadukiedi mejued en me doo jan Kot akan, ap kotin katenedi me pun kan. Pwe komui Kot pun, kin kotin kajaui monion o mudilik kan.
10 Minun kilpenäni on Jumala; hän on oikeamielisten pelastaja.
Kot iei pere pa i, me kin kotin jauaja me melel ni monion arail.
11 Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä.
Kot jaunkapun pun amen, me kotin onionada ni ran karoj.
12 Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä;
Ma meamen jota pan wukila, a ap kotin ada japwilim a kodlaj o onopada kajik katieu o kainene won i,
13 hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi.
O kotin pwil poa kananan kajik katieu men kamela. A kotin kaonopada japwilim a kananan kajik katieu, pwe men karonala.
14 Katso, tuo hautoo turmiota, kantaa tuhoa kohdussaan, mutta hän synnyttää pettymyksen.
Kilan, a lamelam me dir en jued, a lijenaneki men kaokaoe o pan naitikedi likam.
15 Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.
A weiradar por eu o wiadar lolia, ap pein pupedi on lole, me a weiradar.
16 Hänen turmionhankkeensa kääntyy hänen omaan päähänsä, ja hänen vääryytensä lankeaa hänen päälaelleen.
A men kamela pan japale don pein mon a, o a dodok jued pan pupedi on pein a al en wei.
17 Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.
I pan kapina leowa, pweki a pun, o i pan kauleki mar en leowa me lapalapia.
