Psalmien 69

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.

Pour la fin, pour ceux qui seront changés, par David. Sauvez-moi, ô Dieu, parce que des eaux sont entrées dans mon âme.

2 Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.

Je suis enfoncé dans une boue profonde et sans consistance. Je suis venu dans la profondeur de la mer, et une tempête m’a submergé.

3 Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.

Je me suis fatigué en criant, ma gorge est devenue enrouée: mes yeux défaillent, pendant que j’espère en mon Dieu.

4 Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.

Ils se sont multipliés plus que les cheveux de ma tête, ceux qui me haïssent sans sujet. Ils se sont fortifiés, ceux qui me persécutent injustement; ce que je n’avais pas pris, je l’ai pourtant payé.

5 Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.

Ô Dieu, c’est vous qui savez ma folie; et mes péchés ne vous sont point cachés.

6 Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.

Qu’ils ne rougissent pas à cause de moi, ceux qui vous attendent, Seigneur, Seigneur des armées. Qu’ils ne soient pas confondus à mon sujet, ceux qui vous cherchent, ô Dieu d’Israël.

7 Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.

Puisque c’est à cause de vous que j’ai souffert l’opprobre, et que la confusion a couvert ma face.

8 Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.

Je suis devenu étranger à mes frères, un inconnu aux fils de ma mère.

9 Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.

Parce que le zèle de votre maison m’a dévoré, et que les outrages de ceux qui vous insultaient sont tombés sur moi.

10 Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.

J’ai couvert mon âme dans le jeûne, et on m’en a fait un sujet d’opprobre.

11 Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.

Et j’ai pris pour mon vêtement un cilice, et je suis devenu pour eux un proverbe.

12 Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.

Ceux qui étaient assis à la porte de la ville parlaient contre moi, et ceux qui buvaient du vin me chantaient en dérision.

13 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.

Pour moi, je vous adresse ma prière, Seigneur; c’est le temps de votre bienveillance, ô Dieu.

14 Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.

Retirez-moi de la fange, afin que je n’y demeure pas enfoncé; délivrez-moi de ceux qui me haïssent, et du fond des eaux.

15 Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.

Qu’une tempête d’eau ne me submerge pas, qu’un abîme ne m’engloutisse pas; qu’un puits ne referme pas sa bouche sur moi.

16 Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.

Exaucez-moi, Seigneur, parce que votre miséricorde est bienfaisante; selon la multitude de vos bontés, jetez un regard sur moi.

17 Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.

Et ne détournez pas votre face de votre serviteur; parce que je suis tourmenté, exaucez-moi promptement,

18 Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.

Soyez attentif à mon âme et délivrez-la à cause de mes ennemis: sauvez-moi.

19 Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.

C’est vous qui connaissez mon opprobre, ma confusion et ma retenue.

20 Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.

Ils sont en votre présence, tous ceux qui me tourmentent: mon cœur a attendu l’opprobre et la misère.

21 Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.

Ils m’ont donné pour nourriture du fiel, et dans ma soif ils m’ont abreuvé de vinaigre.

22 Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.

Que leur table devienne devant eux un filet, et la punition qu’ils méritent, une pierre d’achoppement.

23 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.

Que leur yeux s’obscurcissent, afin qu’ils ne voient point: et tenez leur dos toujours courbé.

24 Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.

Répandez sur eux votre colère, et que la fureur de votre colère les saisisse.

25 Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.

Que leur habitation devienne déserte, et que dans leurs tabernacles il n’y ait personne qui habite.

26 Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.

Parce qu’ils ont persécuté celui que vous-même vous avez frappé, et qu’ils ont ajouté à la douleur de mes plaies.

27 Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.

Mettez iniquité sur leur iniquité, et qu’ils n’entrent point dans votre justice.

28 Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.

Qu’ils soient effacés du livre des vivants, et qu’avec les justes ils ne soient point écrits.

29 Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,

Pour moi, je suis pauvre et souffrant; votre secours, ô mon Dieu, m’a soutenu.

30 niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.

Je louerai le nom du Seigneur par un cantique, je le glorifierai par ma louange.

31 Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.

Et cela sera plus agréable à Dieu qu’un jeune veau qui pousse ses cornes et ses ongles.

32 Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.

Que les pauvres voient et se réjouissent: cherchez Dieu et votre âme vivra;

33 Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.

Parce que le Seigneur a exaucé les pauvres, il n’a pas méprisé ceux qui sont dans les liens.

34 Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.

Que les cieux le louent, ainsi que la terre, la mer et tous les reptiles qu’ils contiennent.

35 Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.

Parce que Dieu sauvera Sion, et que les cités de Juda seront rebâties.

36 Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.

Et la race des serviteurs de Dieu la possédera; et ceux qui aiment son nom y habiteront.