Psalmien 69
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.
To the chief Musician upon Shoshannim, A Psalm of David. Save me, O God; for the waters are come in to my soul.
2 Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.
I sink in deep mire, where there is no standing: I am come into deep waters, where the floods overflow me.
3 Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.
I am weary of my crying: my throat is dried: my eyes fail while I wait for my God.
4 Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.
They that hate me without a cause are more than the hairs of my head: they that would destroy me, being my enemies wrongfully, are mighty: then I restored that which I took not away.
5 Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.
O God, thou knowest my foolishness; and my sins are not hid from thee.
6 Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.
Let not them that wait on thee, O Lord GOD of hosts, be ashamed for my sake: let not those that seek thee be confounded for my sake, O God of Israel.
7 Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.
Because for thy sake I have borne reproach; shame hath covered my face.
8 Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.
I am become a stranger to my brethren, and an alien to my mother’s children.
9 Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.
For the zeal of thy house hath eaten me up; and the reproaches of them that reproached thee have fallen upon me.
10 Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.
When I wept, and chastened my soul with fasting, that was to my reproach.
11 Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.
I made sackcloth also my garment; and I became a proverb to them.
12 Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.
They that sit in the gate speak against me; and I was the song of the drunkards.
13 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.
But as for me, my prayer is to thee, O LORD, in an acceptable time: O God, in the multitude of thy mercy hear me, in the truth of thy salvation.
14 Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.
Deliver me out of the mire, and let me not sink: let me be delivered from them that hate me, and out of the deep waters.
15 Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.
Let not the water flood overflow me, neither let the deep swallow me up, and let not the pit shut her mouth upon me.
16 Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.
Hear me, O LORD; for thy lovingkindness is good: turn to me according to the multitude of thy tender mercies.
17 Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.
And hide not thy face from thy servant; for I am in trouble: hear me speedily.
18 Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.
Draw near to my soul, and redeem it: deliver me because of my enemies.
19 Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.
Thou hast known my reproach, and my shame, and my dishonour: my adversaries are all before thee.
20 Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.
Reproach hath broken my heart; and I am full of heaviness: and I looked for some to take pity, but there was none; and for comforters, but I found none.
21 Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.
They gave me also gall for my food; and in my thirst they gave me vinegar to drink.
22 Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.
Let their table become a snare before them: and that which should have been for their welfare, let it become a trap.
23 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.
Let their eyes be darkened, that they see not; and make their loins continually to shake.
24 Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.
Pour out thy indignation upon them, and let thy wrathful anger take hold of them.
25 Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.
Let their habitation be desolate; and let none dwell in their tents.
26 Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.
For they persecute him whom thou hast smitten; and they talk to the grief of those whom thou hast wounded.
27 Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.
Add iniquity to their iniquity: and let them not come into thy righteousness.
28 Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.
Let them be blotted out of the book of the living, and not be written with the righteous.
29 Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,
But I am poor and sorrowful: let thy salvation, O God, set me up on high.
30 niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.
I will praise the name of God with a song, and will magnify him with thanksgiving.
31 Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.
This also shall please the LORD better than an ox or bull that hath horns and hoofs.
32 Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.
The humble shall see this, and be glad: and your heart shall live that seek God.
33 Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.
For the LORD heareth the poor, and despiseth not his prisoners.
34 Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.
Let the heaven and earth praise him, the seas, and every thing that moveth in it.
35 Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.
For God will save Zion, and will build the cities of Judah: that they may dwell there, and have it in possession.
36 Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.
The seed also of his servants shall inherit it: and they that love his name shall dwell in it.
