Psalmien 69
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.
For the Chief Musician; set to Shoshannim. [A Psalm] of David. Save me, O God; for the waters are come in unto my soul.
2 Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.
I sink in deep mire, where there is no standing: I am come into deep waters, where the floods overflow me.
3 Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.
I am weary with my crying; my throat is dried: mine eyes fail while I wait for my God.
4 Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.
They that hate me without a cause are more than the hairs of mine head: they that would cut me off, being mine enemies wrongfully, are mighty: then I restored that which I took not away.
5 Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.
O God, thou knowest my foolishness; and my sins are not hid from thee.
6 Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.
Let not them that wait on thee be ashamed through me, O Lord GOD of hosts: let not those that seek thee be brought to dishonour through me, O God of Israel.
7 Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.
Because for thy sake I have borne reproach; shame hath covered my face.
8 Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.
I am become a stranger unto my brethren, and an alien unto my mother’s children.
9 Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.
For the zeal of thine house hath eaten me up; and the reproaches of them that reproach thee are fallen upon me.
10 Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.
When I wept, [and chastened] my soul with fasting, that was to my reproach.
11 Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.
When I made sackcloth my clothing, I became a proverb unto them.
12 Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.
They that sit in the gate talk of me; and [I am] the song of the drunkards.
13 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.
But as for me, my prayer is unto thee, O LORD, in an acceptable time: O God, in the multitude of thy mercy, answer me in the truth of thy salvation.
14 Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.
Deliver me out of the mire, and let me not sink: let me be delivered from them that hate me, and out of the deep waters.
15 Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.
Let not the waterflood overwhelm me, neither let the deep swallow me up; and let not the pit shut her mouth upon me.
16 Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.
Answer me, O LORD; for thy lovingkindness is good: according to the multitude of thy tender mercies turn thou unto me.
17 Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.
And hide not thy face from thy servant; for I am in distress; answer me speedily.
18 Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.
Draw nigh unto my soul, and redeem it: ransom me because of mine enemies.
19 Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.
Thou knowest my reproach, and my shame, and my dishonour: mine adversaries are all before thee.
20 Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.
Reproach hath broken my heart; and I am full of heaviness: and I looked for some to take pity, but there was none; and for comforters, but I found none.
21 Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.
They gave me also gall for my meat; and in my thirst they gave me vinegar to drink.
22 Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.
Let their table before them become a snare; and when they are in peace, [let it become] a trap.
23 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.
Let their eyes be darkened, that they see not; and make their loins continually to shake.
24 Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.
Pour out thine indignation upon them, and let the fierceness of thine anger overtake them.
25 Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.
Let their habitation be desolate; let none dwell in their tents.
26 Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.
For they persecute him whom thou hast smitten; and they tell of the sorrow of those whom thou hast wounded,
27 Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.
Add iniquity unto their iniquity: and let them not come into thy righteousness.
28 Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.
Let them be blotted out of the book of life, and not be written with the righteous.
29 Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,
But I am poor and sorrowful: let thy salvation, O God, set me up on high.
30 niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.
I will praise the name of God with a song, and will magnify him with thanksgiving.
31 Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.
And it shall please the LORD better than an ox, [or] a bullock that hath horns and hoofs.
32 Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.
The meek have seen it, and are glad: ye that seek after God, let your heart live.
33 Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.
For the LORD heareth the needy, and despiseth not his prisoners.
34 Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.
Let heaven and earth praise him, the seas, and every thing that moveth therein.
35 Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.
For God will save Zion, and build the cities of Judah; and they shall abide there, and have it in possession.
36 Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.
The seed also of his servants shall inherit it; and they that love his name shall dwell therein.
