Psalmien 69
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.
For the Chief Musician. To the tune of “Lilies.” By David. Save me, God, for the waters have come up to my neck!
2 Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.
I sink in deep mire, where there is no foothold. I have come into deep waters, where the floods overflow me.
3 Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.
I am weary with my crying. My throat is dry. My eyes fail looking for my God.
4 Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.
Those who hate me without a cause are more than the hairs of my head. Those who want to cut me off, being my enemies wrongfully, are mighty. I have to restore what I did not take away.
5 Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.
God, you know my foolishness. My sins are not hidden from you.
6 Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.
Do not let those who wait for you be shamed through me, Lord GOD of Armies. Do not let those who seek you be brought to dishonor through me, God of Israel.
7 Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.
Because for your sake, I have borne reproach. Shame has covered my face.
8 Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.
I have become a stranger to my brothers, an alien to my mother’s children.
9 Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.
For the zeal of your house consumes me. The reproaches of those who reproach you have fallen on me.
10 Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.
When I wept and I fasted, that was to my reproach.
11 Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.
When I made sackcloth my clothing, I became a byword to them.
12 Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.
Those who sit in the gate talk about me. I am the song of the drunkards.
13 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.
But as for me, my prayer is to you, LORD, in an acceptable time. God, in the abundance of your loving kindness, answer me in the truth of your salvation.
14 Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.
Deliver me out of the mire, and do not let me sink. Let me be delivered from those who hate me, and out of the deep waters.
15 Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.
Do not let the flood waters overwhelm me, neither let the deep swallow me up. Do not let the pit shut its mouth on me.
16 Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.
Answer me, LORD, for your loving kindness is good. According to the multitude of your tender mercies, turn to me.
17 Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.
Do not hide your face from your servant, for I am in distress. Answer me speedily!
18 Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.
Draw near to my soul and redeem it. Ransom me because of my enemies.
19 Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.
You know my reproach, my shame, and my dishonor. My adversaries are all before you.
20 Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.
Reproach has broken my heart, and I am full of heaviness. I looked for some to take pity, but there was none; for comforters, but I found none.
21 Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.
They also gave me poison for my food. In my thirst, they gave me vinegar to drink.
22 Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.
Let their table before them become a snare. May it become a retribution and a trap.
23 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.
Let their eyes be darkened, so that they cannot see. Let their backs be continually bent.
24 Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.
Pour out your indignation on them. Let the fierceness of your anger overtake them.
25 Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.
Let their habitation be desolate. Let no one dwell in their tents.
26 Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.
For they persecute him whom you have wounded. They tell of the sorrow of those whom you have hurt.
27 Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.
Charge them with crime upon crime. Do not let them come into your righteousness.
28 Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.
Let them be blotted out of the book of life, and not be written with the righteous.
29 Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,
But I am in pain and distress. Let your salvation, God, protect me.
30 niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.
I will praise the name of God with a song, and will magnify him with thanksgiving.
31 Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.
It will please the LORD better than an ox, or a bull that has horns and hoofs.
32 Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.
The humble have seen it, and are glad. You who seek after God, let your heart live.
33 Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.
For the LORD hears the needy, and does not despise his captive people.
34 Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.
Let heaven and earth praise him; the seas, and everything that moves therein!
35 Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.
For God will save Zion, and build the cities of Judah. They shall settle there, and own it.
36 Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.
The children also of his servants shall inherit it. Those who love his name shall dwell therein.
