Psalmien 67

1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; virsi, laulu. Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän valistakoon kasvonsa meille, (Sela)

Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala olkoon meille armollinen, ja siunatkoon meitä! hän valistakoon kasvonsa aina meidän päällemme, (Sela)

2 että maan päällä tunnettaisiin sinun tiesi, kaikissa pakanakansoissa sinun apusi.

Että me maan päällä tuntisimme sinun ties, ja kaikkein pakanain seassa sinun autuutes.

3 Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.

Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

4 Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat, sillä sinä tuomitset kansat oikein ja johdatat kansakunnat maan päällä. (Sela)

Kansat iloitkaan ja riemuitkaan, ettäs kansat oikein tuomitset, ja hallitset kansat maan päällä, (Sela)

5 Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.

Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

6 Maa on satonsa antanut. Siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.

Maa antaa hedelmänsä; siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.

7 Siunatkoon meitä Jumala, ja peljätkööt häntä kaikki maan ääret.

Siunatkoon meitä Jumala, ja kaikki maailma peljätköön häntä.