Psalmien 67

1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; virsi, laulu. Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän valistakoon kasvonsa meille, (Sela)

Til Sangmesteren; med Strengeleg; en Psalme, en Sang.

2 että maan päällä tunnettaisiin sinun tiesi, kaikissa pakanakansoissa sinun apusi.

Gud være os naadig og velsigne os; han lade sit Ansigt lyse for os (Sela)

3 Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.

at man maa kende din Vej paa Jorden, din Frelse iblandt alle Hedninger!

4 Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat, sillä sinä tuomitset kansat oikein ja johdatat kansakunnat maan päällä. (Sela)

Dig skulle Folkestammerne prise, o Gud! dig skulle Folkestammerne prise alle tilsammen.

5 Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.

Folkeslag skulle glæde sig og synge med Fryd; thi du dømmer Folkestammer med Ret, og Folkeslag paa Jorden dem fører du. (Sela)

6 Maa on satonsa antanut. Siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.

Dig skulle Folkestammerne prise, o Gud! dig skulle Folkestammerne prise alle tilsammen.

7 Siunatkoon meitä Jumala, ja peljätkööt häntä kaikki maan ääret.

Landet har givet sin Grøde; Gud, vor Gud, vil velsigne os. Gud vil velsigne os, og alle Jordens Grænser skulle frygte ham.