< Psalmien 66 >
1 Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
Jubilai a Deus, todas as terras.
2 veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
Cantai a glória do seu nome; dai glória ao seu louvor.
3 Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
Dizei a Deus: Quão terrível és tu nas tuas obras! pela grandeza do teu poder se submeterão a ti os teus inimigos.
4 Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)
Toda a terra te adorará e te cantará louvores: eles cantarão o teu nome (Selah)
5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
Vinde, e vede as obras de Deus: é terrível nos seus feitos para com os filhos dos homens.
6 Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
Converteu o mar em terra seca; passaram o rio a pé; ali nos alegramos nele.
7 Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)
Ele domina eternamente pelo seu poder: os seus olhos estão sobre as nações; não se exaltem os rebeldes (Selah)
8 Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
Bendizei, povos, ao nosso Deus, e fazei ouvir a voz do seu louvor:
9 Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
Ao que sustenta com vida a nossa alma, e não consente que sejam abalados os nossos pés.
10 Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
Pois tu, ó Deus, nos provaste; tu nos afinaste como se afina a prata.
11 Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
Tu nos meteste na rede; afligiste os nossos lombos.
12 Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
Fizeste com que os homens cavalgassem sobre as nossas cabeças; passamos pelo fogo e pela água; mas nos trouxeste a um lugar copioso.
13 Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
Entrarei em tua casa com holocaustos; pagar-te-ei os meus votos.
14 joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
Os quais pronunciaram os meus lábios, e falou a minha boca, quando estava na angústia.
15 Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)
Oferecer-te-ei holocaustos gordurosos com incenso de carneiros; oferecerei novilhos com cabritos (Selah)
16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
Vinde, e ouvi, todos os que temeis a Deus, e eu contarei o que ele tem feito à minha alma.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
A ele clamei com a minha boca, e ele foi exaltado pela minha língua.
18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
Se eu atender à iniquidade no meu coração, o Senhor não me ouvirá;
19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
Mas, na verdade, Deus me ouviu; atendeu à voz da minha oração.
20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.
Bendito seja Deus, que não rejeitou a minha oração, nem desviou de mim a sua misericórdia.