Psalmien 66
1 Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
Til sangmesteren; en sang, en salme. Rop med fryd for Gud, all jorden!
2 veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
Syng ut hans navns ære, gi ham ære til hans pris!
3 Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
Si til Gud: Hvor forferdelige er dine gjerninger! For din store makts skyld skal dine fiender hykle for dig.
4 Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)
All jorden skal tilbede dig og lovsynge dig, de skal lovsynge ditt navn. (Sela)
5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
Kom og se Guds gjerninger! Han er forferdelig i gjerning mot menneskenes barn.
6 Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
Han gjorde havet om til tørt land, gjennem strømmen gikk de til fots; der gledet vi oss i ham.
7 Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)
Han hersker med sitt velde evindelig, hans øine gir akt på hedningene; de gjenstridige må ikke ophøie sig. (Sela)
8 Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
I folkeslag, lov vår Gud og forkynn hans pris med høi røst,
9 Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
han som holdt vår sjel i live og ikke lot vår fot vakle!
10 Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
For du prøvde oss, Gud, du renset oss, likesom de renser sølv.
11 Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
Du førte oss inn i et garn, du la en trykkende byrde på våre lender.
12 Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
Du lot mennesker fare frem over vårt hode; vi kom i ild og i vann. Men du førte oss ut til vederkvegelse.
13 Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
Jeg vil gå inn i ditt hus med brennoffer, jeg vil gi dig det jeg har lovt,
14 joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
det som gikk over mine leber, og som min munn talte i min nød.
15 Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)
Jeg vil ofre dig brennoffere av fett kveg med duft av værer; jeg vil ofre okser tillikemed bukker. (Sela)
16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
Kom, hør, alle I som frykter Gud; jeg vil fortelle hvad han har gjort mot min sjel.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
Til ham ropte jeg med min munn, og lovsang var under min tunge.
18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
Hadde jeg urett for øie i mitt hjerte, så vilde Herren ikke høre.
19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
Men Gud har hørt, han har aktet på mitt bønnerop.
20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.
Lovet være Gud, som ikke avviste min bønn og ikke tok sin miskunnhet fra mig!
