Psalmien 66
1 Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
Au chef des chantres. Cantique. Psaume. Poussez vers Dieu des cris de joie, Vous tous, habitants de la terre!
2 veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
Chantez la gloire de son nom, Célébrez sa gloire par vos louanges!
3 Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
Dites à Dieu: Que tes œuvres sont redoutables! A cause de la grandeur de ta force, tes ennemis te flattent.
4 Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)
Toute la terre se prosterne devant toi et chante en ton honneur; Elle chante ton nom. (Pause)
5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
Venez et contemplez les œuvres de Dieu! Il est redoutable quand il agit sur les fils de l’homme.
6 Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
Il changea la mer en une terre sèche, On traversa le fleuve à pied: Alors nous nous réjouîmes en lui.
7 Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)
Il domine éternellement par sa puissance, Ses yeux observent les nations: Que les rebelles ne s’élèvent pas! (Pause)
8 Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
Peuples, bénissez notre Dieu, Faites retentir sa louange!
9 Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
Il a conservé la vie à notre âme, Et il n’a pas permis que notre pied chancelât.
10 Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
Car tu nous as éprouvés, ô Dieu! Tu nous as fait passer au creuset comme l’argent.
11 Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
Tu nous as amenés dans le filet, Tu as mis sur nos reins un pesant fardeau,
12 Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
Tu as fait monter des hommes sur nos têtes; Nous avons passé par le feu et par l’eau. Mais tu nous en as tirés pour nous donner l’abondance.
13 Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
J’irai dans ta maison avec des holocaustes, J’accomplirai mes vœux envers toi:
14 joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
Pour eux mes lèvres se sont ouvertes, Et ma bouche les a prononcés dans ma détresse.
15 Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)
Je t’offrirai des brebis grasses en holocauste, Avec la graisse des béliers; Je sacrifierai des brebis avec des boucs. (Pause)
16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
Venez, écoutez, vous tous qui craignez Dieu, et je raconterai Ce qu’il a fait à mon âme.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
J’ai crié à lui de ma bouche, Et la louange a été sur ma langue.
18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
Si j’avais conçu l’iniquité dans mon cœur, Le Seigneur ne m’aurait pas exaucé.
19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
Mais Dieu m’a exaucé, Il a été attentif à la voix de ma prière.
20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.
Béni soit Dieu, Qui n’a pas rejeté ma prière, Et qui ne m’a pas retiré sa bonté!
