Psalmien 66
1 Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
Au maître de chant. Cantique. Psaume. Pousse vers Dieu des cris de joie, terre entière!
2 veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
Chantez la gloire de son nom, célébrez magnifiquement ses louanges!
3 Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
Dites à Dieu: « Que tes œuvres sont redoutables! A cause de ta toute-puissance, tes ennemis te flattent.
4 Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)
Que toute la terre se prosterne devant toi, qu’elle chante en ton honneur, qu’elle chante ton nom! » — Séla.
5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
Venez et contemplez les œuvres de Dieu! Il est redoutable dans ses desseins sur les fils de l’homme.
6 Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
Il a changé la mer en une terre sèche, on a passé le fleuve à pied; alors nous nous réjouîmes en lui.
7 Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)
Il règne éternellement par sa puissance; ses yeux observent les nations: que les rebelles ne s’élèvent point! — Séla.
8 Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
Peuples, bénissez notre Dieu, faites retentir sa louange!
9 Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
Il a conservé la vie à notre âme, et n’a pas permis que notre pied chancelât.
10 Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
Car tu nous as éprouvés, ô Dieu, tu nous as fait passer au creuset, comme l’argent.
11 Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
Tu nous as conduits dans le filet, tu as mis sur nos reins un fardeau.
12 Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
Tu as fait marcher des hommes sur nos têtes; nous avons passé par le feu et par l’eau; mais tu nous en as tirés pour nous combler de biens.
13 Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
Je viens dans ta maison avec des holocaustes, pour m’acquitter envers toi de mes vœux,
14 joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
que mes lèvres ont proférés, que ma bouche a prononcés au jour de ma détresse.
15 Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)
Je t’offre des brebis grasses en holocauste, avec la fumée des béliers; j’immole le taureau avec le jeune bouc. — Séla.
16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
Venez, écoutez, et je vous raconterai, à vous tous qui craignez Dieu, ce qu’il a fait à mon âme.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
J’ai crié vers lui de ma bouche, et sa louange était sur ma langue.
18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
Si j’avais vu l’iniquité dans mon cœur, le Seigneur ne m’exaucerait pas.
19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
Mais Dieu m’a exaucé, il a été attentif à la voix de ma prière.
20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.
Béni soit Dieu, qui n’a pas repoussé ma prière, et n’a pas éloigné de moi sa grâce!
