Psalmien 66
1 Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,
Přednímu z kantorů, píseň žalmu. Plésej Bohu všecka země.
2 veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.
Zpívejte žalmy k slávě jména jeho, ohlašujte slávu a chválu jeho.
3 Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.
Rcete Bohu: Jak hrozný jsi v skutcích svých! Pro velikost síly tvé lháti budou tobě nepřátelé tvoji.
4 Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)
Všecka země skláněti se tobě a prozpěvovati bude, žalmy zpívati bude jménu tvému. (Sélah)
5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
Poďte a vizte skutky Boží, jak hrozný jest v správě při synech lidských.
6 Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
Obrátil moře v suchost, řeku přešli nohou po suše, tuť jsme se veselili v něm.
7 Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)
Panuje v síle své nade vším světem, oči jeho spatřují národy, zpurní nebudou míti zniku. (Sélah)
8 Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.
Dobrořečte národové Bohu našemu, a ohlašujte hlas chvály jeho.
9 Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.
Zachoval při životu duši naši, aniž dopustil, aby se poklesla noha naše.
10 Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.
Nebo jsi nás zpruboval, ó Bože, přečistil jsi nás, tak jako přečištěno bývá stříbro.
11 Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.
Uvedl jsi nás byl do leči, krutě jsi bedra naše ssoužil,
12 Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.
Vsadils člověka na hlavu naši, vešli jsme byli do ohně i do vody, a však jsi nás vyvedl do rozvlažení.
13 Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,
A protož vejdu do domu tvého s zápalnými obětmi, a plniti tobě budu sliby své,
14 joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.
Kteréž vyřkli rtové moji, a vynesla ústa má, když jsem byl v ssoužení.
15 Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)
Zápaly tučných beranů obětovati budu tobě s kaděním, volů i kozlů nastrojím tobě. (Sélah)
16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
Poďte, slyšte, a vypravovati budu, kteříž se koli bojíte Boha, co jest učinil duši mé.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
Ústy svými k němu jsem volal, a vyvyšoval jsem ho jazykem svým.
18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
Bychť byl patřil k nepravosti srdcem svým, nebyl by vyslyšel Pán.
19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.
Ale vyslyšelť Bůh, a pozoroval hlasu modlitby mé.
20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.
Požehnaný Bůh, kterýž neodstrčil modlitby mé, a milosrdenství svého ode mne neodjal.
