< Psalmien 63 >
1 Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa. Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
Ó Deus, tu és o meu Deus, de madrugada te buscarei: a minha alma tem sêde de ti; a minha carne te deseja muito em uma terra secca e cançada, onde não ha agua
2 Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.
Para ver a tua fortaleza e a tua gloria, como te vi no sanctuario.
3 Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.
Porque a tua benignidade é melhor do que a vida; os meus labios te louvarão.
4 Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.
Assim eu te bemdirei emquanto viver: em teu nome levantarei as minhas mãos.
5 Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla,
A minha alma se fartará, como de tutano e de gordura; e a minha bocca te louvará com alegres labios,
6 kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
Quando me lembrar de ti na minha cama, e meditar em ti nas vigilias da noite.
7 Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.
Porque tu tens sido o meu auxilio; portanto na sombra das tuas azas me regozijarei.
8 Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.
A minha alma te segue de perto: a tua dextra me sustenta.
9 Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.
Mas aquelles que procuram a minha alma para a destruir, irão para as profundezas da terra.
10 Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi.
Cairão á espada, serão uma ração para as raposas.
11 Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä valhettelijain suu tukitaan.
Mas o rei se regozijará em Deus; qualquer que por elle jurar se gloriará; porque se taparão as boccas dos que fallam a mentira.