< Psalmien 63 >

1 Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa. Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
En Psalme af David, der han var i Judas Ørk.
2 Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.
Gud! du er min Gud, jeg vil søge aarle til dig; min Sjæl tørster efter dig, mit Kød længes efter dig udi et tørt og vansmægtende Land, hvor intet Vand er.
3 Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.
Saaledes saa jeg dig i Helligdommen for at beskue din Magt og din Ære.
4 Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.
Thi din Miskundhed er bedre end Livet; mine Læber skulle prise dig.
5 Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla,
Saaledes vil jeg love dig i mine Livsdage; jeg vil opløfte mine Hænder i dit Navn.
6 kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
Min Sjæl skal mættes som af det fede og kraftige Maaltid, og min Mund skal love dig med frydefulde Læber.
7 Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.
Naar jeg kommer dig i Hu paa mit Leje, vil jeg tænke paa dig i Nattevagterne.
8 Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.
Thi du har været min Hjælp, og under dine Vingers Skygge vil jeg synge med Fryd.
9 Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.
Min Sjæl hang efter dig, din højre Haand holdt paa mig.
10 Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi.
Men de søge efter mit Liv til deres egen Ødelæggelse; de skulle komme i Jordens nederste Dybder.
11 Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä valhettelijain suu tukitaan.
Man skal give dem Sværdet i Vold, de skulle vorde Ræves Del. Men Kongen skal glædes i Gud; hver den, som sværger ved ham, skal rose sig; thi deres Mund skal stoppes, som tale Løgn.

< Psalmien 63 >