Psalmien 61

1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin virsi. Kuule, Jumala, minun huutoni, huomaa minun rukoukseni.

Načelniku godbe na strune, pesem Davidova. Sliši Bog, vpitje moje, ozri se v molitev mojo.

2 Maan ääristä minä sinua huudan, kun sydämeni nääntyy. Saata minut kalliolle, joka on minulle liian korkea.

Od skrajnosti dežele te kličem, ko se pogreza srce moje; na skalo, ki bodi višja od mene, pelji me.

3 Sillä sinä olet minun turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan.

Ker bil si mi pribežališče, stolp krepak zoper sovražnika.

4 Suo minun asua sinun majassasi iankaikkisesti, turvautua sinun siipiesi suojaan. (Sela)

Bival bodem v šatoru tvojem na veke; pribežal bodem pod peróti tvojih zatišje.

5 Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, sinä annat perinnön niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät.

Ker ti, Bog, si poslušal obljube moje, dal si dedovino spoštujočim ime tvoje.

6 Sinä lisäät kuninkaalle päiviä päiviin; hänen vuotensa jatkukoot polvesta polveen.

Dni dodaj dnevom kraljevim; leta njegova naj bodejo kakor mnogih rodov.

7 Hallitkoon hän iankaikkisesti Jumalan kasvojen edessä; säädä armo ja totuus häntä varjelemaan.

Ostane naj vekomaj pred Bogom; milost in zvestobo pripravi, da naj ga varujeti.

8 Niin minä veisaan iankaikkisesti sinun nimesi kiitosta, täytän lupaukseni päivästä päivään.

Tako bodem prepeval tvojemu imenu večno, opravljajoč vsak dan obljube svoje.