Psalmien 60

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Todistuksen lilja"; Daavidin laulu, opetettavaksi, kun hän taisteli Mesopotamian aramilaisia ja Sooban aramilaisia vastaan ja Jooab palasi ja voitti Suolalaaksossa edomilaiset, kaksitoista tuhatta miestä. Jumala, sinä hylkäsit meidät, sinä hajotit meidät ja olit vihastunut. Auta meidät ennallemme.

Načelniku godbe, na šestostrunje pričanja, pesem odlična Davidova, za uk. Ko se je boril sè Sirci Mezopotamijskimi, in Sirci Zobejskimi in je Joab vrnivši se pobil Edomejcev v solni dolini dvanajst tisoč. O Bog, zavrgel si nas bil, raztrgal nas, srdit si bil, povrni se nam.

2 Sinä saatoit maan järkkymään ja halkeilemaan, korjaa sen repeämät, sillä se horjuu.

Zmajal si bil deželo, razdrobil jo; sceli kosove njene, ker omahuje.

3 Sinä olet antanut kansasi nähdä kovia päiviä; olet juottanut meitä päihdyttävällä viinillä.

Storil si bil, da je ljudstvo tvoje čutilo trdóst, dál si nam bil piti grozo kakor vino.

4 Mutta sinä olet antanut lipun niille, jotka sinua pelkäävät, että he kokoontuisivat sen turviin, jousta pakoon. (Sela)

Dal si njim, ki se tebe bojé, zastavo, katero naj rabijo, zaradi resnice mogočno.

5 Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa meille.

Da se rešijo ljubljenci tvoji; reši z desnico svojo in usliši me.

6 Jumala on puhunut pyhäkössänsä! Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.

Bog je govoril po svetosti svoji, radoval se bodem; v delež dobim Sihem, in dolino Sukotsko merim.

7 Minun on Gilead, minun on Manasse, Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.

Moj je Gilead in moj Manase in Efraim glave moje moč, Juda postavodajalec moj.

8 Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni; Filistea, nosta minulle riemuhuuto.

Moab umivalnica moja, na Edomejca vržem čevelj svoj, nad máno, Palestina, ukaj!

9 Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?

Kdo bi me popeljal v mesto trdno, kdo bi me peljal noter do Edomeje?

10 Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!

Ali nisi bil ti, Bog, zavrgel nas; da nisi hodil, Bog, med našimi vojskámi?

11 Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.

Daj nam pomoč zoper sovražnika; ker ničeva je pomoč človeška.

12 Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.

V Bogu delajmo vrlo, in on bode poteptal sovražnike naše.