Psalmien 60

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Todistuksen lilja"; Daavidin laulu, opetettavaksi, kun hän taisteli Mesopotamian aramilaisia ja Sooban aramilaisia vastaan ja Jooab palasi ja voitti Suolalaaksossa edomilaiset, kaksitoista tuhatta miestä. Jumala, sinä hylkäsit meidät, sinä hajotit meidät ja olit vihastunut. Auta meidät ennallemme.

Pour le chef musicien. Sur l'air de « The Lily of the Covenant ». Un poème didactique de David, lorsqu'il combattit avec Aram Naharaim et Aram Zobah, et que Joab revint, et tua douze mille Edom dans la vallée du sel. Dieu, tu nous as rejetés. Vous nous avez brisés. Vous avez été en colère. Restaure-nous, encore une fois.

2 Sinä saatoit maan järkkymään ja halkeilemaan, korjaa sen repeämät, sillä se horjuu.

Tu as fait trembler la terre. Vous l'avez déchiré. Réparer ses fractures, car il tremble.

3 Sinä olet antanut kansasi nähdä kovia päiviä; olet juottanut meitä päihdyttävällä viinillä.

Tu as montré à ton peuple des choses difficiles. Tu nous as fait boire le vin qui nous fait tituber.

4 Mutta sinä olet antanut lipun niille, jotka sinua pelkäävät, että he kokoontuisivat sen turviin, jousta pakoon. (Sela)

Tu as donné une bannière à ceux qui te craignent, pour qu'il soit exposé à cause de la vérité. (Selah)

5 Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa meille.

Pour que ton bien-aimé soit délivré, sauve de ta main droite, et réponds-nous.

6 Jumala on puhunut pyhäkössänsä! Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.

Dieu a parlé depuis son sanctuaire: « Je triompherai. Je vais diviser Sichem, et mesure la vallée de Succoth.

7 Minun on Gilead, minun on Manasse, Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.

Galaad est à moi, et Manassé est à moi. Ephraïm aussi est la défense de ma tête. Juda est mon sceptre.

8 Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni; Filistea, nosta minulle riemuhuuto.

Moab est mon bassin de lavage. Je jetterai ma sandale sur Edom. Je crie en triomphe sur la Philistie. »

9 Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?

Qui me fera entrer dans la ville forte? Qui m'a conduit à Edom?

10 Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!

Ne nous as-tu pas rejetés, Dieu? Tu ne sors pas avec nos armées, Dieu.

11 Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.

Donne-nous du secours contre l'adversaire, car l'aide de l'homme est vaine.

12 Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.

Par Dieu, nous ferons preuve de courage, car c'est lui qui écrasera nos adversaires.