Psalmien 6
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi minua kurita.
Dāvida dziesma. Dziedātāju vadonim uz koklēm ar astoņām stīgām. Ak Kungs, nesodi mani Savā dusmībā, un nepārmāci mani Savā bardzībā!
2 Herra, armahda minua, sillä minä olen näännyksissä; paranna minut, Herra, sillä minun luuni ovat peljästyneet,
Kungs, esi man žēlīgs, jo es esmu noguris, dziedini mani, Kungs, jo mani kauli ir iztrūkušies,
3 ja minun sieluni on kovin peljästynyt. Voi, Herra, kuinka kauan?
Un mana dvēsele ir ļoti iztrūkusies, bet Tu, Kungs, cik ilgi?
4 Käänny, Herra, vapahda minun sieluni, pelasta minut armosi tähden.
Griezies atpakaļ, Kungs, izglābi manu dvēseli, atpestī mani Tavas žēlastības dēļ.
Jo nāvē Tevi nepiemin; kas kapā Tevi slavēs? (Sheol h7585)
6 Minä olen uupunut huokaamisesta; joka yö minä itken vuoteeni vesille ja kastelen leposijani kyyneleilläni.
Es esmu piekusis no savas vaidēšanas, uz savas gultas es raudu cauru nakti, mana guļama vieta plūst no asarām,
7 Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden.
Mana acs ir noģindusi no skumības, un ir novītusi manu ienaidnieku dēļ.
8 Väistykää minusta, kaikki väärintekijät, sillä Herra kuulee minun itkuni äänen.
Atkāpjaties no manis, visi ļauna darītāji, jo Tas Kungs klausa manu raudu balsi.
9 Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan.
Tas Kungs klausa manu lūgšanu, manu pielūgšanu Tas Kungs pieņem.
10 Kaikki minun viholliseni joutuvat häpeään ja suuren pelon valtaan; äkisti he joutuvat häpeään, kääntyvät pois.
Visi mani ienaidnieki paliks kaunā, tie ļoti iztrūksies, atkāpsies un paliks kaunā piepeši.
