< Psalmien 59 >
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin laulu, kun Saul lähetti vartioimaan hänen taloansa, tappaakseen hänet. Jumalani, pelasta minut vihollisistani, suojele minua niiltä, jotka nousevat minua vastaan.
Au maître chantre. Sur « Ne détruis pas ». Ecrit de David, quand Saül envoya, et qu'ils gardèrent la maison, pour le faire mourir. Délivre-moi de mes ennemis, mon Dieu! et mets-moi hors de l'atteinte de mes agresseurs!
2 Pelasta minut pahantekijöistä, vapahda minut murhamiehistä.
Délivre-moi des hommes malfaisants, et sauve-moi des hommes sanguinaires!
3 Sillä katso, he väijyvät minun henkeäni; julmurit kokoontuvat minua vastaan, vaikka en ole rikkonut enkä syntiä tehnyt, Herra.
Car voici, ils tendent des embûches à mon âme; des violents se liguent contre moi, sans qu'il y ait en moi ni crime, ni péché, Éternel.
4 Ilman minun syytäni he juoksevat ja hankkiutuvat; heräjä, käy minua kohtaamaan ja katso.
Je ne suis pas coupable, et ils accourent et se campent: veille! viens à moi, et regarde!
5 Ja sinä, Herra, Jumala Sebaot, Israelin Jumala, heräjä kostamaan kaikille pakanoille. Älä säästä ketään uskotonta väärintekijää. (Sela)
O toi, Éternel, Dieu des armées, Dieu d'Israël, réveille-toi pour châtier tous les peuples! N'épargne aucun de ces traîtres méchants! (Pause)
6 He tulevat ehtoolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.
Ils reviennent le soir, ils hurlent comme les chiens, et ils parcourent la ville.
7 Katso, he purkavat suustaan sisuansa, miekat ovat heidän huulillansa, sillä: "Kuka sen kuulee?"
Voici, de leurs bouches ils vomissent leurs propos; des glaives sont sur leurs lèvres! « Car, qui est là pour entendre? »
8 Mutta sinä, Herra, naurat heille, sinä pidät kaikkia pakanoita pilkkanasi.
Mais toi, Éternel, tu te ris d'eux, et tu te moques de toutes les nations.
9 Sinä, minun väkevyyteni, sinusta minä otan vaarin, sillä Jumala on minun linnani.
Ils sont forts!… Je regarde vers toi; car l'Éternel est mon boulevard.
10 Minun armollinen Jumalani käy minua kohden, Jumala antaa minun nähdä iloni vihollisistani.
Mon Dieu me prévient par sa grâce; Dieu fait que mes ennemis réjouissent mes regards.
11 Älä heitä tapa, ettei minun kansani sitä unhottaisi. Saata voimallasi heidät harhailemaan ja syökse heidät maahan, Herra, meidän kilpemme.
Ne les tue point, de peur que mon peuple n'oublie!… Défais-les par ta puissance, et les précipite, ô toi, notre bouclier, Seigneur!
12 Minkä he huulillaan puhuvat, sen he suullaan syntiä tekevät. Joutukoot he ylpeydessään kiinni kirousten ja valheiden tähden, joita he puhuvat.
Il y a péché dans leur bouche à tous les propos de leurs lèvres: qu'ils soient donc pris au piège, pour leur orgueil, et pour les parjures et les mensonges qu'ils profèrent!
13 Hävitä heidät vihassasi, hävitä olemattomiin, ja tietäkööt he, että Jumala hallitsee Jaakobissa, maan ääriin saakka. (Sela)
Détruis, détruis-les dans ton courroux, et qu'ils ne soient plus! afin qu'ils apprennent que Dieu règne en Jacob, jusqu'aux extrémités de la terre. (Pause)
14 He tulevat ehtoolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.
Qu'ils reviennent le soir, hurlent comme les chiens, et qu'ils parcourent la ville!
15 He harhailevat ruuan haussa; elleivät tule ravituiksi, he murisevat.
Qu'ils rôdent cherchant une curée. ayant passé la nuit sans s'être rassasiés!
16 Mutta minä veisaan sinun väkevyydestäsi ja riemuitsen aamulla sinun armostasi, sillä sinä olet minun linnani ja pakopaikkani minun hätäni päivänä.
Mais moi, je chanterai ta puissance, et dès le matin je dirai les louanges de ta grâce; car tu es mon boulevard, et mon refuge dans mon jour de détresse.
17 Sinä, minun väkevyyteni, sinulle minä veisaan kiitosta, sillä Jumala on minun linnani ja minun armollinen Jumalani.
O toi, qui es ma force, je veux te célébrer! car Dieu, mon Dieu bon, est mon boulevard.