< Psalmien 58 >

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin laulu. Totisesti, onko vanhurskaus mykkä, ja te puhutte? Tekö tuomitsette oikein, te ihmislapset?
Psalmus, in finem, ne corrumpas, David in tituli inscriptionem. Si vere utique iustitiam loquimini: recte iudicate filii hominum.
2 Ei, vaan te hankitsette sydämessänne vääryyttä, teidän kätenne käyttävät maassa väkivallan vaakaa.
Etenim in corde iniquitates operamini: in terra iniustitias manus vestrae concinnant.
3 Luopuneita ovat jumalattomat äidin kohdusta asti, eksyneitä valhettelijat hamasta äidin helmasta.
Alienati sunt peccatores a vulva, erraverunt ab utero: locuti sunt falsa.
4 Heidän myrkkynsä on niinkuin käärmeen myrkky, he ovat kuin kuuro kyy, joka korvansa tukitsee,
Furor illis secundum similitudinem serpentis: sicut aspidis surdae, et obturantis aures suas,
5 ettei se kuulisi lumoojan ääntä, taitavan taikojan loitsuja.
Quae non exaudiet vocem incantantium: et venefici incantantis sapienter.
6 Jumala, särje hampaat heidän suustansa, Herra, murra nuorten jalopeurain raateluhampaat.
Deus conteret dentes eorum in ore ipsorum: molas leonum confringet Dominus.
7 Haihtukoot he tyhjiin niinkuin vesi, joka valuu kuiviin. Kun he ampuvat nuolensa, olkoot ne kuin kärjettömät.
Ad nihilum devenient tamquam aqua decurrens: intendit arcum suum donec infirmentur.
8 Olkoot he niinkuin etana, joka sulaa mataessaan, niinkuin vaimon keskoiset, jotka eivät aurinkoa näe.
Sicut cera, quae fluit, auferentur: supercecidit ignis, et non viderunt solem.
9 Ennenkuin teidän patanne tuntevat tulen altansa orjantappuroista, hän myrskyllään puhaltaa pois kaiken, niin raa'an kuin kypsänkin.
Priusquam intelligerent spinae vestrae rhamnum: sicut viventes, sic in ira absorbet eos.
10 Vanhurskas iloitsee, kun hän näkee koston, hän pesee jalkansa jumalattoman veressä.
Laetabitur iustus cum viderit vindictam: manus suas lavabit in sanguine peccatoris.
11 Silloin ihmiset sanovat: "Totisesti, vanhurskaalla on hedelmä; totisesti, on Jumala, joka tuomitsee maan päällä".
Et dicet homo: Si utique est fructus iusto: utique est Deus iudicans eos in terra.

< Psalmien 58 >