Psalmien 56

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Mykkä kyyhkynen kaukaisessa maassa". Daavidin laulu, kun filistealaiset ottivat hänet kiinni Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen, sillä ihmiset minua polkevat, joka päivä he sotivat minua vastaan, ahdistavat minua.

Bodi mi usmiljen, oh Bog, kajti človek me hoče požreti, borben je, dnevno me zatira.

2 Joka päivä minun vihamieheni minua polkevat; sillä paljon on niitä, jotka ylpeästi sotivat minua vastaan.

Moji sovražniki me hočejo vsak dan požreti, kajti mnogo jih je, ki se borijo zoper mene, oh ti Najvišji.

3 Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun.

Kadar sem prestrašen, bom zaupal vate.

4 Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?

V Bogu bom hvalil njegovo besedo, v Boga sem položil svoje trdno upanje; ne bom se bal, kaj mi more storiti meso.

5 Joka päivä he vääntelevät minun sanojani, kaikki heidän ajatuksensa tarkoittavat minulle pahaa.

Vsak dan pačijo moje besede. Vse njihove misli so zoper mene za zlo.

6 He ahdistavat, he väijyvät minua, he vakoilevat minun askeleitani, sillä he tavoittavat minun henkeäni.

Zbirajo se skupaj, skrivajo se, gledajo moje korake, ko čakajo na mojo dušo.

7 Hekö pahuudessaan pelastuisivat? Syökse, Jumala, vihassasi kansat maahan.

Ali bodo pobegnili s krivičnostjo? V svoji jezi potri ljudstva, oh Bog.

8 Sinä olet lukenut minun pakolaispäiväni; pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.

Ti pripoveduješ o mojih tavanjih. Moje solze si polagaš v svoj meh. Mar niso v tvoji knjigi?

9 Kerran väistyvät minun viholliseni, sinä päivänä, jona minä huudan; minä tiedän, että Jumala on minun puolellani.

Ko kličem k tebi, potem se bodo moji sovražniki obrnili proč. To vem, kajti Bog je zame.

10 Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Herraan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa.

V Bogu bom hvalil njegovo besedo. V Gospodu bom hvalil njegovo besedo.

11 Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?

V Boga sem položil svoje trdno upanje; ne bom se bal, kaj mi lahko stori človek.

12 Minulla on lupaus täytettävänä sinulle, Jumala; minä maksan sinulle kiitosuhrit.

Tvoje zaobljube so nad menoj, oh Bog, povrnil ti bom hvalnice.

13 Sillä sinä pelastit minun sieluni kuolemasta, minun jalkani kompastumasta, että minä vaeltaisin Jumalan edessä, eläväin valkeudessa.

Kajti mojo dušo si osvobodil pred smrtjo. Mar mojih stopal ne boš osvobodil pred padcem, da lahko hodim pred Bogom v svetlobi živih?