Psalmien 56

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Mykkä kyyhkynen kaukaisessa maassa". Daavidin laulu, kun filistealaiset ottivat hänet kiinni Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen, sillä ihmiset minua polkevat, joka päivä he sotivat minua vastaan, ahdistavat minua.

Au maître chantre. Sur « Colombe des térébinthes lointains ». Ecrit de David, lorsque les Philistins le saisirent à Gath. O Dieu! aie pitié de moi, car des hommes s'acharnent contre moi; toujours hostiles, ils m'oppriment;

2 Joka päivä minun vihamieheni minua polkevat; sillä paljon on niitä, jotka ylpeästi sotivat minua vastaan.

mes adversaires s'acharnent toujours, plusieurs me sont insolemment hostiles.

3 Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun.

Dans mon jour d'alarmes, je mets en toi ma confiance.

4 Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?

Je fais gloire de Dieu, de sa parole, je me confie en Dieu, je ne crains rien: que me feraient des mortels?

5 Joka päivä he vääntelevät minun sanojani, kaikki heidän ajatuksensa tarkoittavat minulle pahaa.

Toujours ils rendent mes affaires pénibles; toutes leurs pensées sont de me nuire.

6 He ahdistavat, he väijyvät minua, he vakoilevat minun askeleitani, sillä he tavoittavat minun henkeäni.

Ils se liguent, ils épient et observent mes pas, car ils en veulent à ma vie.

7 Hekö pahuudessaan pelastuisivat? Syökse, Jumala, vihassasi kansat maahan.

A la faveur du mensonge, ils savent échapper. Dans ta colère, ô Dieu, rabaisse les peuples!

8 Sinä olet lukenut minun pakolaispäiväni; pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.

Tu comptes mes fuites! Recueille mes larmes dans ton urne! Ne sont-elles pas inscrites dans ton livre?

9 Kerran väistyvät minun viholliseni, sinä päivänä, jona minä huudan; minä tiedän, että Jumala on minun puolellani.

Alors mes ennemis reculeront, si je prie; je le sais! Dieu est pour moi.

10 Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Herraan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa.

Je fais gloire de Dieu, de sa parole, je fais gloire de l'Éternel, de sa parole,

11 Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?

je me confie en Dieu, je ne crains rien: que me feraient des mortels?

12 Minulla on lupaus täytettävänä sinulle, Jumala; minä maksan sinulle kiitosuhrit.

O Dieu! je suis lié par les vœux que je t'ai faits: il faut que je te rende mes actions de grâces.

13 Sillä sinä pelastit minun sieluni kuolemasta, minun jalkani kompastumasta, että minä vaeltaisin Jumalan edessä, eläväin valkeudessa.

Car tu as sauvé mon âme de la mort, et même mon pied de la chute, afin que je marche devant Dieu, à la lumière de la vie.