< Psalmien 55 >
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
Al Músico principal: en Neginoth: Masquil de David. ESCUCHA, oh Dios, mi oración, y no te escondas de mi súplica.
2 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
Estáme atento, y respóndeme: clamo en mi oración, y levanto el grito,
3 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
A causa de la voz del enemigo, por la opresión del impío; porque echaron sobre mí iniquidad, y con furor me han amenazado.
4 Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
Mi corazón está doloroso dentro de mí, y terrores de muerte sobre mí han caído.
5 Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
Temor y temblor vinieron sobre mí, y terror me ha cubierto.
6 Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
Y dije: ¡Quién me diese alas como de paloma! volaría yo, y descansaría.
7 Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
Ciertamente huiría lejos: moraría en el desierto. (Selah)
8 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
Apresuraríame á escapar del viento tempestuoso, de la tempestad.
9 Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
Deshace, oh Señor, divide la lengua de ellos; porque he visto violencia y rencilla en la ciudad.
10 Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
Día y noche la rodean sobre sus muros; é iniquidad y trabajo hay en medio de ella.
11 Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
Agravios hay en medio de ella, y el fraude y engaño no se apartan de sus plazas.
12 Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
Porque no me afrentó un enemigo, lo cual habría soportado; ni se alzó contra mí el que me aborrecía, porque me hubiera ocultado de él:
13 vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
Mas tú, hombre, al parecer íntimo mío, mi guía, y mi familiar:
14 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
Que juntos comunicábamos dulcemente los secretos, á la casa de Dios andábamos en compañía.
15 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol )
Condenados sean á muerte, desciendan vivos al infierno: porque maldades hay en su compañía, entre ellos. (Sheol )
16 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
Yo á Dios clamaré; y Jehová me salvará.
17 Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
Tarde y mañana y á medio día oraré y clamaré; y él oirá mi voz.
18 Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
El ha redimido en paz mi alma de la guerra contra mí; pues fueron contra mí muchos.
19 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
Dios oirá, y los quebrantará luego, el que desde la antigüedad permanece (Selah) por cuanto no se mudan, ni temen á Dios.
20 Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
Extendió sus manos contra sus pacíficos: violó su pacto.
21 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
Ablandan más que manteca su boca, pero guerra hay en su corazón: suavizan sus palabras más que el aceite, mas ellas son cuchillos.
22 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
Echa sobre Jehová tu carga, y él te sustentará; no dejará para siempre caído al justo.
23 Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
Mas tú, oh Dios, harás descender aquéllos al pozo de la sepultura: los hombres sanguinarios y engañadores no demediarán sus días: empero yo confiaré en ti.