Psalmien 55
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
Oh ʼElohim, escucha mi oración, Y no te escondas de mi súplica.
2 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
Está atento y respóndeme. Estoy inquieto y conturbado en mi oración
3 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
A causa de la voz del enemigo. Por la opresión del perverso, Porque bajan aflicción sobre mí, Y me persiguen con furor.
4 Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
Mi corazón se retuerce dentro de mí. Me asaltan terrores de [la] muerte.
5 Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
Temor y temblor vienen sobre mí. El terror me cubre,
6 Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
Y digo: ¡Oh, si yo tuviera alas como una paloma! Volaría yo y descansaría.
7 Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
Ciertamente huiría lejos. Viviría en el desierto. (Selah)
8 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
Me apresuraría a escapar del viento borrascoso de la tempestad, Del aguacero fuerte y la tormenta.
9 Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
Destrúyelos, oh ʼAdonay, confunde sus lenguas, Porque vi en la ciudad violencia y disputa.
10 Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
Día y noche rondan sobre sus muros. La iniquidad y la aventura están en medio de ella.
11 Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
Destrucción hay dentro de ella. Opresión y engaño no se apartan de sus calles.
12 Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
Porque no es un enemigo el que me agravia. Si fuera así, lo soportaría. Ni se levantó contra mí el que me aborrece. Podría ocultarme de él.
13 vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
Sino tú, un hombre igual a mí, Mi compañero, mi íntimo amigo.
14 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
Juntos teníamos dulce comunión, Y con intimidad andábamos en la Casa de ʼElohim.
15 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
Que la muerte los sorprenda, Que desciendan vivos al Seol, Porque hay maldad en su habitación, en medio de ellos. (Sheol h7585)
16 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
Pero yo clamaré a ʼElohim, Y Yavé me salvará.
17 Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
Al llegar la noche, por la mañana y a mediodía Me quejaré y gemiré, Y Él escuchará mi voz.
18 Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
Él rescata en paz mi alma del ataque contra mí, Aunque muchos se enfrenten contra mí.
19 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
ʼEL escuchará y los afligirá, Él, Quien está entronizado desde tiempo antiguo. (Selah) Porque ellos no cambian, Por tanto no temen a ʼElohim.
20 Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
[El inicuo] extiende sus manos Contra los que estaban en paz con él. Viola su pacto.
21 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
Su boca fue más blanda que mantequilla, Pero hay contienda en su corazón. Más suaves que aceite son sus palabras, Pero son como espadas desenvainadas.
22 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
Echa sobre Yavé tu carga, Y Él te sustentará. Jamás dejará caído al justo.
23 Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
Oh ʼElohim, Tú los harás bajar a la fosa de destrucción. Los sanguinarios y engañadores no vivirán la mitad de sus días. Pero yo confío en Ti.
