< Psalmien 55 >

1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
in finem in carminibus intellectus David exaudi Deus orationem meam et ne despexeris deprecationem meam
2 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
intende mihi et exaudi me contristatus sum in exercitatione mea et conturbatus sum
3 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
a voce inimici et a tribulatione peccatoris quoniam declinaverunt in me iniquitatem et in ira molesti erant mihi
4 Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
cor meum conturbatum est in me et formido mortis cecidit super me
5 Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
timor et tremor venit super me et contexit me tenebra
6 Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
et dixi quis dabit mihi pinnas sicut columbae et volabo et requiescam
7 Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
ecce elongavi fugiens et mansi in solitudine diapsalma
8 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
expectabam eum qui salvum me fecit a pusillanimitate spiritus et a tempestate
9 Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
praecipita Domine divide linguas eorum quoniam vidi iniquitatem et contradictionem in civitate
10 Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
die et nocte circumdabit eam super muros eius et iniquitas et labor in medio eius
11 Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
et iniustitia et non defecit de plateis eius usura et dolus
12 Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
quoniam si inimicus maledixisset mihi sustinuissem utique et si is qui oderat me super me magna locutus fuisset abscondissem me forsitan ab eo
13 vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
tu vero homo unianimis dux meus et notus meus
14 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
qui simul mecum dulces capiebas cibos in domo Dei ambulavimus cum consensu
15 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
veniat mors super illos et descendant in infernum viventes quoniam nequitiae in habitaculis eorum in medio eorum (Sheol h7585)
16 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
ego autem ad Deum clamavi et Dominus salvabit me
17 Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
vespere et mane et meridie narrabo et adnuntiabo et exaudiet vocem meam
18 Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
redimet in pace animam meam ab his qui adpropinquant mihi quoniam inter multos erant mecum
19 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
exaudiet Deus et humiliabit illos qui est ante saecula diapsalma non enim est illis commutatio et non timuerunt Deum
20 Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
extendit manum suam in retribuendo contaminaverunt testamentum eius
21 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
divisi sunt ab ira vultus eius et adpropinquavit cor illius molliti sunt sermones eius super oleum et ipsi sunt iacula
22 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
iacta super Dominum curam tuam et ipse te enutriet non dabit in aeternum fluctuationem iusto
23 Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
tu vero Deus deduces eos in puteum interitus viri sanguinum et doli non dimidiabunt dies suos ego autem sperabo in te Domine

< Psalmien 55 >