Psalmien 55
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
“To the chief musician on Neginoth, a Maskil of David.” Give ear, O God, to my prayer, and hide not thyself from my supplication.
2 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
Listen unto me, and answer me: I mourn in my grief, and moan;
3 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
Because of the voice of the enemy, because of the oppression of the wicked; for they cast wrong upon me, and in wrath they attack me.
4 Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
My heart is sorely pained within me, and the terrors of death are fallen upon me.
5 Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
Fearfulness and trembling are come upon me, and shuddering hath covered me.
6 Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
And I said, Oh that some one would give me wings like a dove! I would fly away and dwell [quietly].
7 Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
Lo, I would flee far away, I would spend my night in the wilderness. (Selah)
8 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
I would prepare hastily a refuge for me from the sweeping wind [and] from storm.
9 Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
Destroy, O Lord, divide their tongue; for I have seen violence and strife in the city;
10 Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
Day and night do these encompass it upon her walls: and wrong and trouble are in her midst.
11 Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
Mischief is in her midst: guile and deceit depart not from her streets.
12 Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
For it is not an enemy that reproached me; then I could bear it: not he that hateth me hath magnified himself against me; then I would have hidden myself from him;
13 vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
But it is thou, a man my equal, my guide, and my acquaintance;
14 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
So that we took sweet secret counsel together, and walked unto the house of God in tumultuous company.
15 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
Let him dispense death over them; let them go down alive into the nether world; for evil is in their dwelling, in the midst of them. (Sheol h7585)
16 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
I, however, will call on God: and the Lord will save me.
17 Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
At evening and morning and noon will I make my complaint and moan: and he heareth my voice.—
18 Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
He delivereth my soul in peace from the battle against me; for in multitudes are they [contending] with me.
19 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
God will hear, and humble them—yea, he that sitteth enthroned from the oldest time Selah—those who dread no changes, and fear not God.
20 Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
He stretcheth out his hands against those at peace with him: he violateth his covenant.
21 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
The creamy words of his mouth are smooth, yet there is war [in] his heart; his words are softer than oil, yet are they drawn swords.
22 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
Cast thy burden upon the Lord, and he will sustain thee: he will never suffer the righteous to be moved.
23 Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
But thou, O God, thou wilt bring them down into the pit of destruction: let not the men of blood and deceit live out half their days; but I will indeed trust in thee.
