Psalmien 55
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
To the chief Musician on Neginoth, Maschil, [A Psalm] of David. Give ear to my prayer, O God; and hide not thyself from my supplication.
2 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
Attend unto me, and hear me: I mourn in my complaint, and make a noise;
3 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
Because of the voice of the enemy, because of the oppression of the wicked: for they cast iniquity upon me, and in wrath they hate me.
4 Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
My heart is sore pained within me: and the terrors of death are fallen upon me.
5 Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
Fearfulness and trembling are come upon me, and horror hath overwhelmed me.
6 Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
And I said, Oh that I had wings like a dove! [for then] would I fly away, and be at rest.
7 Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
Lo, [then] would I wander far off, [and] remain in the wilderness. (Selah)
8 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
I would hasten my escape from the windy storm [and] tempest.
9 Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
Destroy, O Lord, [and] divide their tongues: for I have seen violence and strife in the city.
10 Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
Day and night they go about it upon the walls thereof: mischief also and sorrow [are] in the midst of it.
11 Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
Wickedness [is] in the midst thereof: deceit and guile depart not from her streets.
12 Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
For [it was] not an enemy [that] reproached me; then I could have borne [it: ] neither [was it] he that hated me [that] did magnify [himself] against me; then I would have hid myself from him:
13 vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
But [it was] thou, a man mine equal, my guide, and mine acquaintance.
14 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
We took sweet counsel together, [and] walked unto the house of God in company.
15 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
Let death seize upon them, [and] let them go down quick into hell: for wickedness [is] in their dwellings, [and] among them. (Sheol h7585)
16 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
As for me, I will call upon God; and the LORD shall save me.
17 Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
Evening, and morning, and at noon, will I pray, and cry aloud: and he shall hear my voice.
18 Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
He hath delivered my soul in peace from the battle [that was] against me: for there were many with me.
19 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
God shall hear, and afflict them, even he that abideth of old. (Selah) Because they have no changes, therefore they fear not God.
20 Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
He hath put forth his hands against such as be at peace with him: he hath broken his covenant.
21 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
[The words] of his mouth were smoother than butter, but war [was] in his heart: his words were softer than oil, yet [were] they drawn swords.
22 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
Cast thy burden upon the LORD, and he shall sustain thee: he shall never suffer the righteous to be moved.
23 Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
But thou, O God, shalt bring them down into the pit of destruction: bloody and deceitful men shall not live out half their days; but I will trust in thee.
